Esteettömyyspolitiikka välineenä parempiin informaatioteknologian palveluihin

Tämän esityksen tarkoituksena on kannustaa yrityksiä ja yhteisöjä huomioimaan ihmisten erilaiset edellytykset käyttää palveluita ja erilaisia laitteita. Välineenä tämän tavoitteen saavuttamiseksi ehdotan, että yrityksiä ja yhteisöjä kannustetaan laatimaan omat esteettömyyspolitiikkansa.

Esteettömyyspolitiikan avulla välitetään omalle henkilökunnalle, asiakkaille ja eri sidosryhmille viesti kyseisen yhteisön toimintatavasta. Suomessa erityisiä esteettömyyspolitiikoita ei ole laadittu, ainakaan esityksen tekijän tiedossa ei ole sellaista. Kyseessä ei siis ole niinkään olemassa oleva käytäntö, vaan "suositus" uudesta käytännöstä. Muutamat ulkomaiset yritykset (esim. Microsoft, Hewlett-Packard) ovat kuitenkin julkistaneet omat esteettömyyspolitiikkansa.

Esteettömyydellä (tai saavutettavuudella) tarkoitetaan sitä, että Web-sivut ja muut palvelut (digi-tv, mobiilipalvelut...) toteutetaan siten, että ihmisten erilaiset edellytykset käyttää niitä huomioidaan. Kyse on siis muun muassa siitä, miten hyvin palvelu on esimerkiksi sokeiden, kuurojen, liikuntavammaisten ja kehitysvammaisten käytettävissä. Ikääntymisen myötä ihmisten edellytykset käyttää palveluita muuttuvat myös merkittävästi.

Erityisryhmien käytössä voi olla palvelujen käyttöä helpottavia laitteita. Esimerkkejä tästä ovat ruudunlukulaitteet, ääniselaimet, pistenäyttö ja erilaiset osoitinlaitteet. Näiden apuvälineiden käyttö on mahdollista jos palvelun toteutuksessa on otettu saavutettavuusnäkökulmat huomioon. Kyseessä ei tarvitse olla lisäkustannus - usein riittää se, että suunnitteluvaiheessa huomioidaan saavutettavuusnäkökulmat ja valitaan sen mukaisesti toteutusmenetelmät ja teknologiat.

Esteettömyyspolitiikan sisältö heijastaa luonnollisesti politiikan laatijan omaa toimialaa (vrt. ympäristöpolitiikka). Laitevalmistajat, ohjelmistotoimittajat, sisällöntuottajat ja muut toimijat voivat huomioida esteettömyystekijät kullekin ominaisella tavalla. Yleisesti ottaen politiikassa tulisi sitoutua esteettömien palveluiden toteuttamiseen ja siihen, että erityisryhmillä on mahdollisuus vaikuttaa palveluiden toteutukseen. Esteettömyyden varmistamiseksi on luotu erilaisia standardeja sekä suosituksia joiden noudattaminen osaltaan parantaa palvelujen laatua.

On tärkeää, että kaikki kansalaiset pääsevät osalliseksi tietoyhteiskunnan kehityksestä ja uusista palveluista. Tämän varmistaminen ei tarkoita sitä, että se on kallista. Todennäköisesti esteettömyyden huomioiminen palveluita suunniteltaessa on säästää kustannuksia ja tuottaa muita taloudellisestikin mitattavia hyötyjä. Esimerkkejä saavutettavista hyödyistä ovat esimerkiksi:

- Kustannussäästöt
- Paremmat palvelut
- PR-arvoa (edelläkävijän rooli, yhteiskuntavastuu...)
- Asiakaspotentiaalia (erit. väestön ikärakenteen muutos)
- Julkisen sektorin hankkeissa esteettömyys mahdollisesti perusvaatimuksena
- Kilpailuetua

Esteettömyyden huomioimisella voidaan myös vastata regulaation ja trendien vaatimuksiin. EU-tasolla ja Suomessa on tehty monia suosituksia ja asetuksia palvelujen esteettömyyden varmistamiseksi.

Mietittäväksi jää se, miten tietoa esteettömyydestä ja esteettömyyspolitiikasta levitetään ja voisiko valtiovallalla olla rooli tässä asiassa.