Viestintäleiri

Viestintäleirit

Viestintäleirimalli on ideoitu talvella 1987 vastauksena yhä enenevän sähköisen joukkoviestinnän viestintäkasvatukselle asettamiin haasteisiin. Kuluneiden 18 vuoden ajan leirimalli on pysynyt lähes samankaltaisena, uusia tekniikoita on vain otettu mukaan. Viestintäleirejä on järjestetty jo satoja. Järjestäjänä on toiminut useinmiten Viestintäkasvatuksen seura ry.

Viestintäleirien tarkoituksena on opettaa leiriläisiä käyttämään viestintävälineitä ja -verkostoja sekä ymmärtämään niiden suomia mahdollisuuksia arkipäivän asioiden hoitamisessa ja itsensä ilmaisemisessa. Pyrkimyksenä ei ole kouluttaa yhden ilmaisuvälineen taitajia, vaan tavoitteena on tutustuttaa leiriläiset erilaisiin viestimiin ja niiden muodostamiin verkostoihin sekä opastaa heitä käyttämään niitä omassa toiminnassaan. Viestintäleireillä tekniikan käyttö on osa luonnollista toimintaa ja iloinen asia. Tekniikan käyttöä tärkeämpää on se, mitä sanotaan, miten toimitaan yhdessä sekä se, miten huolehditaan toisista. Tieto- ja viestintätekniikkaan liittyy lähes aina viestinnän osuus, joten sillä on tärkeä rooli kaikissa viestintäleirin toimissa. Viestintäleirien perustan muodostaa videon (uutiset/fakta sekä fiktio), radio-ohjelman, lehden (aamu/uutislehti) infopisteen hoito ja ruoan teko.

Leirillä kierretään ryhmissä toimintapisteestä toiseen tavoitteena kokonaisnäkemyksen saaminen mm. tekniikan mahdollisuuksista. Viestintää ei voi oppia vain lukemalla kirjoista tai vain tietämällä millaisia viestintävälineitä on, vaan elävissä tilanteissa, asioiden hoitamisessa ja organisoinnissa - siis kokemuksen kautta. Viestintäleirit ovat esimerkkinä tilanteista, joissa voi oppia viestintää sekä vuorovaikutustilanteissa että toiminnassa. Usein viestinnästä puhuttaessa ja sen taitoja arvioitaessa unohdetaan toimeen tarttumisen taito sekä taito käyttää viestintää arkisten asioiden hoitamisessa. Viestintäleireillä opitaan näitä kaikkia. Aiheet ja ideat tuotoksiin saadaan ympäristöstä ja leirin omasta toiminnasta.

Oppiminen käsitetään leireillä luonnolliseksi inhimilliseksi prosessiksi. Viestintäleirin joustavassa ympäristössä leiriläiset toiminnallaan, tavoillaan ja aktiivisella viestinnällä itse muokkaavat ympäristönsä ja luovat sille merkitystä. Samalla kun leiriläinen havaitsee - vaikka alitajuisesti - toimintansa ja viestiensä vaikutuksen, hän oppii uusia asioita ja niiden merkityksiä Piilotoiminnalla, päätöksentekotavoilla, käytännöillä ja suhtautumisella muihin ihmisiin, on usein voimakkaampi vaikutus kuin esitelmillä tai luennoilla. Vuorovaikutus ei ole vain tekninen taito vaan vuorovaikutuksen on oltava osa toiminnan käytänteitä. Juuri näistä käytänteistä muodostuu viestintäleiri.

Leiriläinen oppii katsomaan asioita uudella tavalla ja kyseenalaistamaan vanhoja toimintatapoja. Hän oppii tarkastelemaan ympäristöään tulevaisuuden visioon verrattuna, tulevaisuuden tietämisen intressistä käsin. Viestintäleireillä kaikki jakavat tietojaan ja osaamistaan muille, sillä ilman yhteistoimintaa eivät tuotokset valmistuisi eikä kukaan selviydy vain yksin. Leireillä toimitaan demokraattisesti, mutta kuitenkin itsenäisesti. Leirit ovatkin kasvupaikkoja kohti omatoimisuutta, yhteisöllisyyttä ja oman elämän hallintaa. Hyvä leirihenki perustuu leiriläisten keskinäiseen luottamukseen ja avoimuuteen. Luottamus ja avoimuus kasvavat arvostuksen ilmapiirissä. Viestintäleireillä ei arvostella, mutta arvostetaan toinen toisia sitä enemmän. Jopa leirin medioiden kritiikki on arvostavaa kritiikkiä.

Viestintäleirin pääperiaatteet kumpuavat sosiaalisuudesta ja yhdessäolosta. Pääperiaatteet voidaan kirjata seuraavasti:

- tekemällä oppiminen
- työn loppuunsaattaminen
- oma-aloitteisuus
- toisista huolehtiminen
- vastuun ottaminen ja kantaminen
- jokainen on toisensa opettaja ja oppilas
- itsenäisesti yhdessä toimiminen
- tiimityö
- kokonaisprosessin oppiminen ja näkeminen
- toisen työn arvostus

Näiden periaatteiden avulla kasvetaan tietoyhteiskunnassa subjekteiksi, oman elämän hallitsijoiksi yhdessä muiden kanssa.

Leireillä osaavampi neuvoo tai etsitään yhdessä ratkaisua. Tämä koskee erityisesti 'nappulatekniikan' osaamista. Leirillä osaavammat näyttävät esimerkkiä siitä, miten toimitaan ja tehdään. Ohjaamalla kerrotaan erityisesti asioista, joista leiriläisellä ei ole mallia mielessään, kuten vuorovaikutuksesta ja arjen logistiikan hoidosta. Osaavamman täytyy kertoa, että nyt olisit voinut soittaa, lähettää viestin, kysyä jne. Merkityksensä on myös tapojen ja toiminnan jatkuvalla kyseenalaistamisella: Olisiko parempi näin vai noin? Jos löydetään parempi ratkaisu, muutetaan toimintatapoja. Ryhmien ja vetäjien lisäksi muutetaan rakenteita tai vaihdetaan laitteiden paikkaa. Vastuun ottamisella opitaan, että täytyy saada aikaan valmista, vaikkei osaisikaan kaikkea. Näin onnistumisen elämykset opettavat ja antavat itseluottamusta. Olennaista on, että kannustetaan yrittämään yhä uudelleen, muistetaan kehua hyvistä suorituksista ja löydetään huonoimmistakin suorituksista hienoja yksityiskohtia.

http://www.viekas.fi

Viekkaan nettisivut