|
Etusivu >
Parhaat käytännöt
>
Kansalaisten valmiudet, palveluiden käyttö ja turvallinen tietoyhteiskunta
>
Ylä-/Pohjois-Karjalan kansalaisverkko
Ylä-/Pohjois-Karjalan kansalaisverkkoAlueellinen kansalaisverkko on alueen väestön virtuaalinen kohtaamispaikka, jossa internetin valtavirrasta poiketen esiinnytään lähes aina (poikkeuksena sensitiiviset keskustelualueet, joilla anonymiteetti on perustelua) omalla nimellä. Teknisessä mielessä toteutus perustuu intranet-tyyppiseen ratkaisuun, jonka ytimen muodostaa käyttäjien sähköpostijärjestelmä ja sen ympärille nivoutuvat keskustelualueet, markkinapaikat, chat-järjestelmä sekä erilaisten paikallisten organisaatioden omat ala-intranetit. Järjestelmän "sisäänajovaiheessa" kokonaisuuteen liittyi myös laaja koulutustoiminta, joka toteutettiin ns. maallikkokouluttajaperiaatteella. Lisäksi kokonaisuutta on tukenut ns. kioskipistejärjestelmä, jolla tarkoitetaan tiheää maksuttomien Internet-pisteiden järjestelmää alueella. Edustamme varmaankin tässä "tietoyhteiskunnan parhaat käytännöt" kilpailussa ei enää niin mediaseksikkäiden "puurtajien" osastoa, sillä järjestelmämme on ollut perusteiltaan muuttumattomana toiminnassa huhtikuusta 1998 lähtien. Toisaalta työskentely kansalaislähtöisten tietoyhteiskuntaratkaisujen kehittämisen parissa on pitkäjänteistä toimintaa (tämä tunnutaan usein unohdettavan). Toiminnan teknologiaintensiivisyydestä johtuen alalla on jatkuvia paineita uusien ja teknisesti yhä "hienompien" sovellutusten käyttöön. Tällaisessa tilanteessa itse pääasia - yksittäiset käyttäjät ja heidän intressinsä - tuntuu yhä useammin unohtuvan. ja toiminnan kehittämisen painopisteet tuntuvat yhä useammin määräytyvän globaalin teknologiakehityksen ehdoilla Voisiko sittenkin olla niin, että paikallisen tietoyhteiskuntakehittämisen näkökulmasta alan valtavirran käytännöt (esim. standardiratkaisuksi muodostuneet portaalit) olisivatkin ei-optimaalisia ratkaisuja paikallisen tietoyhteiskunnan kehittämisen näkökulmasta? Olemme olleet alusta lähtien tietyssä mielessä oman tien kulkijoita ja olemme sen vuoksi saaneet usein kuulla moitteita ja epäilyjä epästandardista ja "vanhanaikaisesta" ratkaisustamme. Olemme kuitenkin kaikista vaikeuksista ja vastoinkäymisistä huolimatta edelleen ylpeitä saavutuksistamme ja innokkaita kehittämään järjestelmäämme edelleen. Voi vain kysyä kuinka monella paikallisella/alueellisella järjestelmällä on esittää vastaavantasoisia käyttölukuja kuin meidän "vanhanaikaisella" järjestelmällämme. Todellisuushan näyttäisi olevan sellainen, että useimmat paikalliset/alueelliset portaalit eivät uskalla julkaista järjestelmän todellisen käytön asteen paljastavia vähänkään yksityiskohtaisempia tietoja. Seuraavassa tietoja oman järjestelmämme käytöstä viimeksi kuluneelta kuukaudelta (elokuu 04, joka oli vielä osin lomakuukausi eli ei käyttöasteeltaan aivan huippukuukausi): Kirjautumisten määrä 198389 (6399/vrk) Avattujen kohteiden määrä 2324204 (74974/vrk) Lähetettyjä viestejä 240299 (7751/vrk) Kirpputori alueen avauksia 21859 (705/vrk) Järjestelmän "alkuperäisalueella" Ylä-Karjalassa (Nurmes, Juuka, Valtimo) järjestelmän penetraatioaste on noin 30% koko alueen väestöstä (vauvasta vaariin) ja tämä lienee maailmanennätys etenkin kun huomioidaan, että järjestelmän jäsenyys edellyttää aktiivikäyttöä (6kk:n käyttämättömyys lopettaa jäsenyyden). Lisäksi on huomattava, että tätä nykyä esim. Nurmeksen kaupungissa yli 80% kaupunginvaltuutetuista on järjestelmän rekisteröityneitä käyttäjiä eli järjestelmä on luonut aivan uudenlaisen väylän kansalaisten ja päättäjien väliselle vuorovaikutukselle. « Takaisin |
| Tietoa sivustosta | Tietoyhteiskuntaohjelma, sivu päivitetty 24.1.2005 |
|