Eino Hosia: Tietoyhteiskunta kuntien ja kansalaisten varassa

Pysyviä tuloksia saadaan yleensä parhaiten laajalla yhteistyöllä, jonka elvyttämistä ja ylläpitoa ohjelmalta myös odotetaan. Asiat ovat niin moniulotteisia ja vaativat niin paljon osaamista, että työtä on voitava tehdä erillisten ohjelmien ja hankkeiden suojassa, vaikkakin kiinteänä osana varsinaista toimintaa ja sen kehittämistä.

Sähköinen asiointi julkisessa hallinnossa edellyttää useimmiten, että pitää saada aikaan merkittäviäkin uudistuksia hallinnon rakenteisiin ja toimintatapoihin. Tulisi sopia esim. niin, että kun mallikas sähköinen asiointipalvelu saadaan käyttöön, jostakin muusta luovutaan samanaikaisesti. Pitäisi myös puhua investoinneista sähköiseen asiointiin. Liian usein nähdään, että sähköiseen asiointiin panostaminen on ylimääräinen kuluerä eikä tulevia säästöjä yleensä osata arvioida eikä niistä puhuta.

Maamme hallinto on ollut ja on edelleen kaksinapainen. Se pohjautuu yhteiskuntaa koossa pitävään keskushallintoon ja kansalaisten ja yritysten arjen kannalta tärkeään paikallishallintoon. Aluehallinto ei ole väliinputoaja, mutta sillä ei ole samanlaista asemaa kansalaisten mielissä. Maakuntien liittojen suunnitelmat ja ohjelmat sisältävät paljon tietoyhteiskuntahankkeita ja niiden määrä on myös koko ajan kasvanut. Asiaan halutaan siis panostaa, vaikka alueiden välillä on myös selkeitä eroja. TE -keskukset ovat aktiivisia ja läänit ovat tehneet yhteistyössä verkkopalvelustrategian. Alueet voivat siis olla tärkeä lenkki koko tietoyhteiskunnan kehittämisessä mm. hyvien käytäntöjen kehittäjänä, testaajana ja eteenpäin viejänä.

Kunnat tarjoavat tunnetusti pääosan kansalaisten peruspalveluista. Ne palvelut, jotka eivät edellytä fyysistä tapaamista, tulisi saada verkkopalveluiksi. Tällä tavoin edistetään myös hyvällä tavalla hallitusohjelman tavoitetta julkisten palveluiden laadun ja saatavuuden turvaamisesta. Verkkopalveluilla tulisi voida auttaa erityisesti harvaan asuttujen alueiden ihmisiä. Suuri osa kunnista painii talousvaikeuksissa eikä valitettavasti pysty panostamaan tarpeeksi toimintojensa ja palveluidensa parantamiseen. Onkin tärkeätä, että tietoyhteiskuntaohjelma on ottanut keskeiseksi lähtökohdaksi alue-, seutu- ja kuntahallinnon asiat.

Sisäasiainministeriö on käynnistänyt julkiset palvelut verkkoon -hankkeen (JUPAn), joka on tietoyhteiskuntaohjelman keskeinen hanke ja suuntautuu juuri seutu- ja kuntatason palveluiden parantamiseen uudistamalla kuntien toimintatapoja ja lisäämällä palveluita verkossa käytettäviksi. Konkreettisia tuloksia on odotettavissa vuoden 2005 aikana. Myös julkisen hallinnon tietohallinnon neuvottelukunta (JUHTA) toimii aktiivisesti sähköisten palveluiden sektorilla.

Niille, joilla ei ole tietoliikenneyhteyksiä kotona, tulisi järjestää verkkotupia tai asiointipisteitä, joissa on suuri joukko julkisia ja yksityisiä palveluita sekä kohtuukäyttäjille ilmainen internet. Yhteisten verkkotupien kaltaisia voisivat olla myös yhteispalvelupisteet. Kansalaisten luottamuksen säilyttämiseksi on huolehdittava riittävästä tietoturvasta.

Tietoyhteiskunta ei saa viedä meitä sellaiseen kehitykseen, jossa asiat jäsentyvät ja hahmottuvat yhä pienempien ja yhä henkilökohtaisempien perusteiden pohjalta, jolloin maailmankuvamme uhkaa pirstaloitua. Tarvitaan edelleen suvaitsevaisuutta, historian tajua, suurten linjojen ymmärtämistä. Viisaasti toimien, laajassa yhteistyössä ja odotukset halliten pystymme luomaan tähän maahan kysyntää vastaavat julkisen ja yksityisen asioinnin edellytykset ja mahdollisuudet: tehden toisinaan tiikerin loikkia, toisinaan  pieniä hypähdyksiä. Enimmäkseen kuitenkin jälkimainittuja. 

Eino Hosia
neuvotteleva virkamies
sisäasiainministeriö