Suomalaista tietoyhteiskuntaa rakentamassa – hallituksen tietoyhteiskuntaohjelma 2003-2007

Vanhasen ykköshallitus halusi vauhdittaa Suomen tietoyhteiskuntakehitystä ja käynnisti vuonna 2003 poikkihallinnollisen tietoyhteiskunnan politiikkaohjelman. Ohjelman toteuttamisessa olivat mukana kaikki 13 ministeriötä sekä näiden lisäksi kuntasektori, useat yritykset ja kolmannen sektorin toimijat. Ohjelman edistämisen tueksi nimettiin pääministerin johtama, ministereistä ja yhteiskunnan eri toimijoista koostuva laajapohjainen tietoyhteiskuntaneuvosto sekä sille seitsemän jaostoa.

Tietoyhteiskuntaohjelman tavoitteena oli hallitusohjelman mukaisesti lisätä kilpailukykyä ja tuottavuutta sekä sosiaalista ja alueellista tasa-arvoa hyödyntämällä tieto- ja viestintätekniikkaa koko yhteiskunnassa. Ohjelman avulla pyrittiin myös säilyttämään Suomen asema yhtenä tieto- ja viestintäteknologian johtavista tuottajista ja hyödyntäjistä maailmassa. Ohjelman missioksi valittiin koko kansan tietoyhteiskunta.

Tietoyhteiskuntaohjelmaa päivitettiin vuosittain, ja siinä tapahtuneet muutokset heijastavat ohjelman aikana tapahtunutta kehitystä. Valtion tietohallinnon sijaan on alettu tarkastella tieto- ja viestintätekniikan hyödyntämistä koko julkishallinnossa, sähköiset palvelut nähdään osana koko palvelutuotannon kehittämistä, sähköisen liiketoiminnan sijaan edistetään liiketoiminnan sähköistymistä, ja kokonaan uutena osa-alueena otettiin vuonna 2005 tarkasteluun kansainvälinen ulottuvuus.

Tietoyhteiskuntaohjelman keskeisenä tavoitteena oli lisätä yhteistyötä ja uudistaa julkishallinnon tietohallinnon rakenteita julkisten palveluiden saatavuuden ja laadun turvaamiseksi. Yhteistyötahto ja yhteistyö julkisen ja yksityisen sektorin välillä ja sisällä lisääntyikin selkeästi. Ohjelma sai aikaan merkittävän paradigman muutoksen: Suomea voidaan tarkastella yhtenä kokonaisuutena tieto- ja viestintätekniikan hyödyntämisen näkökulmasta, ja esimerkiksi sähköisiä palveluita voidaan toteuttaa koko julkishallinnon tasolla. Hyvänä esimerkkinä voidaan mainita sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen sähköinen arkistopalvelu. Julkishallinnon tietohallinnon rakenteellinen uudistaminen on myös edennyt määrätietoisesti. Valtion IT-johtamisyksikkö käynnisti toimintansa vuonna 2005 ja kuntien tietohallintoyhteistyötä koordinoiva KuntaIT-yksikkö aloitti sisäasiainministeriössä 1.10.2006. Myös sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinnon ohjausresursseja lisättiin vuoden 2006 aikana sosiaali- ja terveysministeriössä.

Kansalaisten ja yritysten tietoyhteiskuntavalmiudet kehittyivät hallituskaudella positiivisesti ja laajakaistaverkko kattaa jo lähes 96 % suomalaisista. Maailman talousfoorumin (WEF) maaliskuun lopulla julkaistussa kansainvälisessä tietoyhteiskuntavertailussa Suomi sijoittui neljänneksi edellään Tanska, Ruotsi ja Singapore. Julkisten verkkopalveluiden käyttäjinä suomalaiset ovat puolestaan maailman ykkösiä. Tietoyhteiskunta ei kuitenkaan tullut valmiiksi, vaan tehtävää riittää esimerkiksi ikäihmisten ja oppilaitosten tietoteknisten valmiuksien kehittämisessä sekä julkishallinnon palvelurakenteiden uudistamisessa. Tältä pohjalta on kuitenkin hyvä ponnistaa eteenpäin.

Alivaltiosihteeri Juhani Turunen kuvasi tietoyhteiskuntaohjelman etenemistä valtion IT-johtoryhmän kokouksessa seuraavasti: ”Tietoyhteiskuntaohjelma on hyvä esimerkki siitä, miten korkealla johdolla, hyvällä sidosryhmäyhteistyöllä ja vähäisillä resursseilla voidaan saada paljon aikaiseksi. Osin ohjelman roolina on ollut piiskurinakin toimiminen.”

Tavoitteemme mukaisesti pääsimme sanoista myös tekoihin. Näistä sanoista ja teoista voi lukea lisää tänään julkaistusta tietoyhteiskuntaohjelman loppuraportista.

Ohjelmakauden päättyessä on tärkeätä katsoa myös tulevaisuuteen. Osana tietoyhteiskuntaohjelman toteuttamista laadittiin vuonna 2006 kolmas kansallinen tietoyhteiskuntastrategia: Uudistuva, ihmisläheinen ja kilpailukykyinen Suomi. Strategian tähtäin on vuodessa 2015. Strategian jalkauttamissuunnitelma valmistui maaliskuussa 2007. Uusi strategia näkyy myös Vanhasen kakkoshallituksen hallitusohjelmassa, jossa on sitouduttu strategian toimeenpanoon. Hallitusohjelmaan sisältyy muun muassa ministerivetoisen tietoyhteiskuntastrategian toteuttamista johtavan neuvottelukunnan asettaminen sekä julkisen sektorin hallinnon ja tietohallinnon kehittämisen (mm. ValtIT ja KuntaIT) keskittäminen yhden ministerin alaisuuteen. Näinhän jo KuntaTIME-työryhmä aikoinaan esitti.

Tietoyhteiskuntaohjelman toimisto haluaa kiittää sitä intoa, aktiivisuutta ja sitoutumista, mitä eri sidosryhmät ovat ohjelman aikana osoittaneet, sekä ohjelman ministeriryhmää, joka on kokoontunut lähes kuukausittain ja tehnyt selkeitä poliittisia linjauksia ja päätöksiä.

Ja nyt tietoyhteiskuntaohjelman toimisto vaikenee. Vapun aattona armon vuonna 2007. Lopullisesti. Mutta työ jatkuu.

Helsingissä 30.4.2007

Tietoyhteiskuntaohjelman toimisto

Tutustu ohjelman loppuraporttiin: linkki