Pienennä tekstiä Suurenna tekstiä
 |  Hakuohjeet
Etusivu Ohjelman esittely Osa-alueet Ajankohtaista Parhaat käytännöt Tietoyhteiskuntaneuvosto
Etusivu > Ajankohtaista > Kolumnit > Aimo Maanavilja: Suomalaista tietoyhteiskuntaa rakennetaan hallinnon ja yritysten osaavalla yhteistyöllä

Aimo Maanavilja: Suomalaista tietoyhteiskuntaa rakennetaan hallinnon ja yritysten osaavalla yhteistyöllä

Aimo Maanavilja
Elämme hallituksen tietoyhteiskuntaohjelman viimeisiä kuukausia. Viime vuosi huipentui komeasti erityisesti tietoyhteiskuntaneuvoston ja sen jaostojen intensiiviseen strategiatyöhön kansallisen tietoyhteiskuntastrategian 2007 - 2015 parissa sekä Suomen EU-puheenjohtajakauteen.

Puheenjohtajakaudella Suomessa järjestettiin useita korkeatasoisia alan seminaareja. Niissä saimme esille suomalaisia näkemyksiä tietoyhteiskunnasta myös EU-tasolla. Suomessa keskeisessä roolissa oleva ubiikki arjen tietoyhteiskunta oli näkyvästi esillä EU:n i2010 -tietoyhteiskuntaseminaarissa.

Erityisen voimakkaasti korostui Suomen edistyksellisyys innovaatioiden tuottamisessa ja tukemisessa osana tietoyhteiskuntakehitystä, missä Suomea pidetään Euroopan edelläkävijänä.

Tietoyhteiskuntaohjelman, EU-komission ja Helsingin kauppakorkeakoulun CKIR-yksikön yhteistyönä käynnistettiin puheenjohtajakaudella Euroopan laajuinen Living Labs –verkosto, jonka avulla pyritään saamaan laajaan käyttöön uusia innovaatioita. Living Labilla tarkoitetaan erilaisia testialueita ja ympäristöjä, joissa pilotoidaan tieto- ja viestintäteknologiaa keskellä ihmisten arkea, esimerkiksi asuinalueilla tai kauppakeskuksissa. Näin pyritään synnyttämään uusia sosiaalisia ja teknologisia innovaatioita.

Lisäksi erityisesti ICT-standardointi nousi esille myös Lahden huippukokouksen yhtenä teemana. Standardoinnin avulla Eurooppaan voisi syntyä lisää samanlaisia maailmanlaajuisia menestystarinoita kuin GSM, joka teki Euroopasta johtavan alueen digitaalisessa matkapuhelintoiminnassa.

 

Suomalainen public-private -yhteistyö sai tunnustusta

Eräs unionin sisällä huomiota herättänyt piirre kansallisessa mallissamme on ollut niin kutsutun public-private -yhteistyön laajuus ja merkittävyys.

Esimerkiksi marraskuussa Helsingissä järjestetyssä isossa IST 2006 (Information Society Technologies) -konferenssissa, joka on yksi Euroopan merkittävimmistä alan vuosittaisista tapahtumista, tuli voimakkaasti esille suomalaisen laajapohjaisen yhteistyön toimivuus. Tietoyhteiskunnasta ja viestimistä vastaava EU-komissaari Viviane Reding lausui tapahtuman lämpimässä avajaispuheenvuorossaan arvostavansa Suomen menestystä ICT:ssä, mitä tukee myös korkeatasoinen opetus ja koulutus.

IST 2006 -tilaisuuden public-private -aiheisessa workshopissa professori Eero Hyvönen esitteli hyvänä esimerkkinä suomalaisesta korkeakoulu- ja yritysyhteistyöstä Helsingin yliopiston, TKK:n ja Tampereen yliopiston yhteistä FinnONTO-projektia. FinnONTO  on julkisten ja yksityisten rahoittajien määrän osalta Tekesin korkeakouluprojekteista suurin.

Samassa workshopissa Euroopan komission tietoyhteiskunta ja media -pääosastolta paneeliin osallistuneen Paul Timmersin esitys oli varsin samanhenkinen ohjelmajohtaja Katrina Harjuhahto-Madetojan pitämän kansallisen tietoyhteiskuntastrategian esittelyn sekä oman puheenvuoroni kanssa. Timmersin esityksen kuultuani saatoin ilolla todeta, että koko unionin laajuiset suunnitelmat ja suomalaiset tietoyhteiskuntatavoitteet ovat varsin yhteneväisiä.

Puheenjohtajakauden pohjalta meidän on hyvä jatkaa vaikuttamistamme EU:ssa kansallisen tietoyhteiskuntastrategiamme tavoitteiden ja sen vision, "hyvä elämä tietoyhteiskunnassa", edistämiseksi.

 

Strategiasta arjen käytäntöihin

Viime vuosina tietoyhteiskuntakehityksen hyväksi on tehty paljon työtä muun muassa ohjelman monissa laajapohjaisissa työryhmissä. Tiivis yhteistyö yksityisen sektorin sekä tietoyhteiskuntaohjelman ja julkisten toimijoiden kanssa on jatkunut strategian jalkauttamisen parissa. Useat asiat ovat jo vireillä, kuten kansallisen potilastiedon arkistoinnin toteuttamiseen tähtäävä määrittelyhanke.

Tietoyhteiskuntaohjelman tavoitteiden saavuttaminen käytännön toiminnassa edellyttää edelleen laajapohjaista yhteistyötä. Olemme osoittaneet, että tahtoa ja osaamista meiltä löytyy.

Kolumnin kirjoittaja, Research Fellow Aimo Maanavilja toimii Elisan yhdyshenkilönä hallituksen tietoyhteiskuntaohjelmassa ja tietoyhteiskuntaneuvoston julkishallinnon sähköisen asioinnin jaostossa.

Linkkejä lisätietoon:

- IST2006 tilaisuus

-  IST2006 Workshop: Finnish Information Society Strategy - P-P Partnership and Research as Key Enablers for e-services    

 - Suomen Eu puheenjohtajuuskauden sivusto

- FinnONTO-projekti 

Tietoa sivustosta Tietoyhteiskuntaohjelma, sivu päivitetty 29.1.2007 Tulosta Tulosta | Sivun ylälaitaan