Harjuhahto-Madetoja: Ohjelma päättyy, elämä jatkuu

Kulunutta kolmea ja puolta vuotta kuvannee parhaiten tietoyhteiskunnan arkipäiväistyminen. Tekniikka on sulautunut askel askeleelta, melkein huomaamatta, osaksi ihmisten ja organisaatioiden arkea.

Time-aikakauslehti valitsi juuri vuoden henkilöksi kaikki internetiä käyttävät ihmiset. Suomalaisistakin 84 % on näitä vuoden henkilöitä. Miettikääpäs tätä - alamme kohta liikkua samoissa lukemissa television ja kännykän kanssa.

Paradigman muutos

Tietoyhteiskuntaohjelman keskeisenä tavoitteena on ollut lisätä yhteistyötä ja uudistaa rakenteita julkisten palveluiden saatavuuden ja laadun turvaamiseksi. Yhteistyötahto ja yhteistyö julkisen ja yksityisen sektorin välillä ja sisällä onkin selkeästi lisääntynyt.

Ohjelma on saanut aikaan merkittävän paradigman muutoksen: Suomea voidaan tarkastella yhtenä kokonaisuutena tieto- ja viestintätekniikan hyödyntämisen näkökulmasta, ja esimerkiksi sähköisiä palveluita voidaan toteuttaa koko julkishallinnon tasolla. Erillisistä, yksittäisistä hankkeista siirrytään enenevässä määrin alueellisella ja kansallisella tasolla toteutettaviin ratkaisuihin. Hyvinä esimerkkeinä voidaan mainita verkkotunnistamis- ja maksamisratkaisut: VETUMA-palvelu kansalaisille ja KATSO-palvelu organisaatioille.

Nykyinen hallitus käynnisti kunta- ja palvelurakenneuudistuksen hallitusohjelman ulkopuolelta. Sama koskee tietoyhteiskuntaohjelmassa käynnistettyjä julkisen sektorin tietohallinnon rakenteellisia uudistuksia, joita ValtIT ja KuntaIT vievät ryhdikkäästi eteenpäin tavoitteena koko julkishallinnon tietohallinnon yhteinen ohjauselin JulkIT.

Pahnan pohjimmaisena TIME-työryhmien sarjassa käynnistettiin marraskuussa opetustoimen kansallisia linjauksia pohtiva OpetusTIME-työryhmä. Työryhmän ensimmäinen kokous oli elähdyttävä kokemus. Oli hienoa nähdä koolla asiansa tuntevia, sitoutuneita ihmisiä, jotka ovat valmiita miettimiään asioita täysin uudesta näkökulmasta. Jäämme odottamaan kärkihanke-ehdotuksia.

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudet tuulet

Tietoyhteiskuntaohjelman ministeriryhmä valitsi maaliskuussa 2006 Kansaneläkelaitoksen sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen sähköisen arkistopalvelun hallinnoijaksi. Samalla päätettiin vahvistaa sosiaali- ja terveysministeriön ohjausvaltaa sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinnon osalta.

Kansallisen arkistopalvelun tekninen määrittely alkaa nyt olla loppusuoralla, ja eduskunta hyväksyi - ohjelmajohtajan syntymäpäivänä - sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköistä käsittelyä koskevan lain. Laki määrittelee myös sosiaali- ja terveydenhuollon kansalliset toimijat, joita on kaiken kaikkiaan neljä: STM, KELA, TEO ja Stakes. Kykenee se hitaaksi moitittu julkinen sektorikin nopeaan toimintaan tarvittaessa.

EU-puheenjohtajakausi loi uskoa

Tietoyhteiskuntaohjelma järjesti Suomen EU-puheenjohtajakaudella kaksi virallista tietoyhteiskunta-aiheista konferenssia. Lokakuussa järjestetyn Networked Business and Government – Something Real for the Lisbon Strategy –konferenssin tulosten pohjalta valmisteltiin Helsinki-manifesti, jossa on esitetty konkreettisia toimenpiteitä Euroopan unionin kilpailukyvyn ja innovatiivisuuden kehittämiseksi. Manifestin jalkauttaminen on paraikaa käynnissä.

Marraskuun konferenssin yhteydessä käynnistettiin puolestaan Euroopan laajuinen living labs –verkosto, jonka eteenpäin viemiseen tulevat EU-puheenjohtajamaat ovat sitoutuneet. Eurooppalainen verkosto on jo verkostoitunut Kiinan kanssa suomalaisten toimijoiden, Dimesin ja Forum Viriumin, kautta. Myös USAsta on tullut yhteydenotto asian tiimoilta. Tietoyhteiskunta on verkostoyhteiskunta.

Oma asenteeni EU:ta kohtaan muuttui positiivisemmaksi Suomen puheenjohtajakauden aikana. Tapasin upeita ihmisiä eripuolelta Eurooppaa. Ihmisiä, jotka ovat valmiita työskentelemään yhteisen tulevaisuutemme eteen, valmiita olemaan eurooppalaisia. EU näyttäytyykin minulle tällä hetkellä parhaimmillaan ihmisten verkostona. Ihan vakiintunutta tämä eurooppalaisuus ei vielä ole, sillä kielemme tuntee kyllä sanan maailmanlaajuinen, muttei sanaa euroopanlaajuinen.

Kohti osaamis- ja palveluyhteiskuntaa

Vuoden 2006 aikana laadittiin myös järjestyksessään kolmas kansallinen tietoyhteiskuntastrategia Uudistuva, ihmisläheinen ja kilpailukykyinen Suomi vuosille 2007–2015. Syyskuussa julkistetussa strategiassa määriteltiin kansallinen visio ja tahtotila sille, millainen (tieto)yhteiskunta Suomesta halutaan luoda. Olemme jo pitkään korostaneet osaamisen merkitystä Suomen menestystekijänä, mutta uudessa strategiassa osaamisen ja verkostojen rinnalle on nostettu rakenteiden uudistaminen sekä yritysten toimintaympäristöstä huolehtiminen.

Strategia sisältää seuraavalle hallituskaudelle ulottuvan konkreettisen toimeenpano-ohjelman sekä 72 toimenpide-esitystä mahdollisine vastuutahoineen. Paraikaa on työn alla strategian jalkauttamissuunnitelma, jossa muun muassa konkretisoidaan ja priorisoidaan tehtyjä toimenpide-esityksiä.

Kansallisen strategiamme visio Hyvä elämä tietoyhteiskunnassa (Good Life in Information Society) on saanut maailmanlaajuisesti erittäin hyvää palautetta.

Tietoyhteiskuntarahoitusta pukkaa

Hallitus täydensi marraskuussa vuoden 2007 talousarvioesitystä erillisellä 38 miljoonan euron tietoyhteiskuntarahoituspaketilla. Rahoitusta saivat myös monet tietoyhteiskuntastrategiaan sisältyvät toimenpide-esitykset, kuten tietotekniikan standardoinnin kansallinen järjestäminen.

Valtiovarainministeriön rahoituspakettia koskevassa tiedotteessa todettiin, että tavoitteena on vauhdittaa julkisen sektorin informaatioteknologian käyttöä ja parantaa tuottavuutta. Vajaa 40 miljoonaa euroa ei kuitenkaan taida aivan riittää, kun otetaan vertailukohdaksi esimerkiksi Iso-Britannian miljardien panostukset terveydenhuollon sähköistämiseen.

Ohjelmakausi päättyy...

Tietoyhteiskuntaohjelman toimistossa aletaan valmistautua ohjelman alasajoon. Samalla muistellaan enenevässä määrin menneitä. Kuluneet vuodet ovat olleet vaiherikkaita: niihin on mahtunut hyviä ja huonoja hetkiä, naurua ja kyyneliä. Mutta myös paljon onnistumisia, jotka eivät olisi olleet mahdollisia ilman laajaa sitoutumista ja yhteistyötahtoa. Totesin edellä, että uskoni Euroopan unioniin vahvistui puheenjohtajakaudella. Niin myös uskoni Suomen tulevaisuuteen ohjelmajohtamiskaudella.

Tietoyhteiskuntaohjelman virallinen päätösseminaari järjestetään 6. helmikuuta. Mukana mennyttä kautta muistelemassa ja tulevaisuutta luotaamassa ovat muun muassa pääministeri Matti Vanhanen sekä liikenne- ja viestintäministeri Susanna Huovinen.

...mutta sitä ennen rauhoitutaan jouluksi

Varpunen jouluaamuna on ollut minulle rakkain joululaulu pikkutytöstä lähtien, sillä joulumieli syntyy antamisesta. Antakaa läheisillenne aikaa, koskettakaa, puhukaa. Mutta muistakaa myös niitä, joiden kesäeines on loppunut.

Rauhaa ja rakkautta jouluunne.

Kolumnisti Katrina Harjuhahto-Madetoja on hallituksen tietoyhteiskuntaohjelman ohjelmajohtaja.