Seija Kulkki: Living Labs -verkostosta uutta eurooppalaista innovaatiota

Mutta millaisen eurooppalaisen innovaatiopolitiikan suunnan näyttäjänä haluamme toimia? Ja mitä "innovaatio" merkitsee meille tavallisille EU-kansalaisille? Yhä monimutkaisempia tietoteknisiä laitteita, joita tuotetaan yritysten tutkimus- ja tuotekehitysyksiköissä. Uusia tuote- ja palveluinnovaatioita, joita tiede- ja innovaatiopuistot kehittelevät yliopistojen kyljessä? Ehkäpä, mutta innovaatiota voidaan lähestyä myös uudesta, ihmisten ja teknologiakäyttäjien näkökulmasta 'Living Labs' -konseptin kautta. 

Living Labissa teknologia kehittyy käyttöympäristössä

Living Labs -käsitteellä tarkoitetaan avointa innovaatioympäristöä, jossa ihminen on tuotekehityksen keskiössä. 'Living Labs' määritelläänkin kokeelliseksi ympäristöksi, jossa teknologia saa muotonsa todellisessa arkiympäristössä, ja käyttäjät ovat mukana tuotekehityksessä. Kyse on siis suunnitteluvaiheessa olevien tuotteiden ja palveluiden kehittämisestä yhdessä tavallisten käyttäjien kanssa. Mielenkiintoa ja innovatiivisuutta Living Labs -ympäristöihin tuovat erilaiset toimijat. Mukana on niin IT-alan ja perinteisen teollisuuden yrityksiä kuin kaupunkialueiden ja maaseudun kehittäjiäkin.

Suomessa suuret, globaalisti toimivat yritykset, kuten esimerkiksi Nokia, ovat kiinnostuneita tuotekehitysosaston ulkopuolella tapahtuvasta avoimesta innovaatiosta. Ne etsivät parhaita ideoita johdettavaksi edelleen innovaatioiksi yhdessä käyttäjien kanssa. Suomessa esimerkkejä Living Labs -konseptilla toteutetuista avoimista innovaatioista löytyy Nokian lisäksi myös alueiden ja yhteisöjen kehittämisestä Helsingin Arabianrannassa ja Turun saaristossa.

Käyttäjien vaatimukset kasvavat, kilpailu kiristyy

Avointa innovatiivisuutta Suomessa toteuttaa myös DIMES ry, joka on ICT-alan toimijoiden yhteistyöaloite. DIMESin tavoite on saattaa pienet ja suuret, yksityiset ja julkiset T&K-tahot yhteen laadukkaamman ja tehokkaamman innovatiivisuuden aikaansaamiseksi. Tuotekehityssyklit lyhenevät lyhenemistään ja kilpajuoksu markkinoille kovenee. Toisaalta käyttäjillä on laatuvaatimuksiin, käytettävyyteen, sekä tuotteiden ja palveluiden sisällön tuotantoon osallistumiseen kohdistuvia voimakkaampia odotuksia.

DIMES vastaa näihin haasteisiin toiminnallaan, josta esimerkkinä DIMES Test Beds -ohjelma. Kansallisten testausalustojen ja testaustoimijoiden yhteistyön edesauttamisen lisäksi Dimes on mukana eurooppalaisessa Panlab-hankkeessa, jossa integroidaan ja mahdollistetaan yleiseurooppalainen, avoin testausalusta tietoliikenteen koko testauskirjon tarpeille. Tällä edistetään eurooppalaista hyvinvointia ja kilpailukykyä globaalissa toimintaympäristössä.

Verkostosta virikettä ja voimaa eurooppalaiseen innovointiin

Suomen puheenjohtajuuskausi on loppusuoralla, mutta auttaisiko loppukiriä eurooppalaisen Living Labs -innovaatioverkoston luominen suunnannäyttäjäksi uudelle eurooppalaiselle innovaatiopolitiikalle? Eurooppalaisen Living Labs -verkoston tavoitteena on tuoda nyt eri puolilla Eurooppaa toimivat yksittäiset Living Labs -innovaatiotoiminnot ja toimijat yhteiseen eurooppalaiseen verkostoon, jossa innovaatiopalveluja ja menetelmiä voidaan jakaa Euroopan laajuisesti ja siten saavuttaa globaalisti kilpailukykyistä eurooppalaista innovaatiota.

Ensimmäisen vaiheen aikana eurooppalaiseen Living Labs -verkostoon kuuluu kaksikymmentä Living Labs -innovaatiokehittäjää eri puolella Eurooppaa, muun muassa  Ruotsista, Saksasta, Hollannista, Portugalista, Itävallasta, Espanjasta, Italiasta, Ranskasta, Tsekistä, Unkarista, Sloveniasta ja Englannista. 

Poliittinen tahto on olemassa – onnistumiseen tarvitaan yrityksiä ja käyttäjiä

Eurooppalainen poliittinen tahtotila Living Labs -innovaatioverkoston kehittämiselle on olemassa yhteisen julkilausuman muodossa. Suomen jälkeen viestikapulan ottaa seuraava puheenjohtajamaa Saksa lisäämällä ja lujittamalla Living Labs -verkoston toimintaa, niin että kolmen vuoden kuluttua verkostoon kuuluu jo 50 - 100 eurooppalaista Living Labs -innovaatiokehittäjää.

Eurooppalaisessa innovaatiokeskustelussa olemme korostaneet, että teknisessä kehitysympäristössä inhimilliset tekijät ja käyttäjien tarpeet ovat jääneet sivuosaan teknisten ratkaisujen muokatessa tuotteita. Eurooppalainen Living Labs -verkosto voi auttaa havaitsemaan tulevaisuuden tarpeita käyttäjän näkökulmasta, ja tätä kautta teknologiatarpeiden vahvistuminen voi luoda tasapainoa myös kestävän kehityksen näkökulmasta. Onnistuminen riippuu pitkälti meistä ihmisistä, tavallisista EU-kansalaisista, ja uudenlaisen yhdessä luomisen tradition kehittymisestä.

Seija Kulkki, KTT

Helsingin Kauppakorkeakoulun Center for Knowledge and Innovation Research (CKIR)

Lisätietoa Living Labs -verkostosta