Markku Nenonen: KuntaFenix - yhteisiä toimintamalleja ja IT-palveluita

Yhteistyöllä pyritään yhdistämään eri kansallisten tason toimijoiden välistä osaamista ja roolia. Tekes otti prosessin pohjaksi Fenix-teknologiaohjelman.

Kehittämisen lähtökohdaksi valittiin KuntaTIME-työryhmän esittämä keihäänkärki, sähköinen asiointi ja arkistointi. Tietoyhteiskuntaohjelman ja Tekesin edustajien yhteistyöryhmä laati valittavien toteuttamishankkeiden kriteerit, joiden pohjana oli niin  KuntaTIMEn tavoitteet kuin Tekesinkin kriteerit.

Kriteerien mukaan rahoitettavilla hankkeilla pitää olla vaikuttavuutta valtakunnan tasolla, niiden tulee lisätä tuottavuutta, tehokkuutta ja vaikuttavuutta, korostaa asiakasnäkökulmaa, uudistaa palvelu- ja toimintamalleja ja tuottaa geneerisiä ratkaisuja. Lisäksi hankkeissa saavutettujen tulosten pitää olla monistettavia, tuotteistettuja ja niissä pitää olla jopa vientimahdollisuuksia.

Tekes käynnisti prosessin aiehaulla. Hakukierrosten tuloksena oli 60 hakemusta, joista yhteistyöryhmä valitsi viimeiseen vaiheeseen yhdeksän hakemusta. Toteuttavien hankkeiden määrä riippuu Tekesin lopullisista rahoituspäätöksistä. Seulontakynnys on ollut korkea. Hakemukset olivat eritasoisia, joista osa oli hyvinkin kehittämiskelpoisia, mutta ne eivät välttämättä sopineet juuri nyt käynnistyvään konsortioon. Haluttiin kuitenkin varmistaa myös se, että nyt käynnistyvät hankkeet ja projektit voivat edetä hyvinkin samaa vauhtia, ja siten voidaan varmistaa geneeristen sähköisten palveluiden pilotointi ja hyödyntäminen.

Kuntasektori ja yritykset kärkenä

KuntaFenix-konsortiossa – joka vähitellen vakiintui kokonaisuuden nimeksi – asetettiin tavoitteeksi julkisen sektorin, erityisesti kuntien, ja yksityisen sektorin välinen yhteistyö. Konsortio ei suinkaan ollut suljettu valtionhallinnon edustajilta, varsinkin KuntaIT-toimijalle oli varattu keskeinen rooli. Haasteena oli toki se, että alkuvuodesta 2006 oli vasta linjauksia KuntaIT:n toteuttamisen mallista, mutta ei vielä konkreettista muotoa. Toisaalta valtionhallinnon toimijoiden osallistuminen valtionhallinnon toimijana (Tekes) rahoittamiin hankkeisiin on omat erityisehtonsa.

Halu yhteistyöhön kuntakentän ja yksityisen sektorin välillä syntyi nopeasti, samoin yhteisen tekemisen malli. Sitä on prosessin aikana jouduttu tarkentamaan, mutta mukaan konsortioon on kuitenkin lähdössä merkittäviä suomalaisia palveluiden kehittämistä tukevia yrityksiä. Lopulliset tahot ja vastuut määräytyvät projekti- ja konsortiosopimusten laatimisen yhteydessä.

Palvelut edellä

Keskeinen strateginen valinta oli se, että kehittäminen tapahtuu palveluiden näkökulmasta. Ensin on arvioitava asiakkaan palvelutarve, jonka jälkeen lähdetään miettimään miten teknologialla voidaan tarpeita tyydyttää. Lopputuloksena syntyy eri palvelutarpeiden tyydyttämistä tukevia geneeerisiä IT-palveluita sekä myös selviä toimintamalleja siitä, mitä hyötyjä teknologian hyödyntämisellä voidaan saavuttaa. Toki useissa keskusteluissa nousi esille myös perinteisempi näkemys siitä, että rakennetaan ”geneeriset IT-palvelut” ja katsotaan mihin palveluihin teknologia soveltuu.

Lähtökohtana siis ovat asiakaslähtöiset palvelut. Palveluiden tuottajat käyvät läpi palveluprosessit. Kehittämisessä ovat mukana myös teknologiasiantuntijat, jotka tuovat mukanaan näkemyksiään, esimerkiksi yksityisellä sektorilla toteutettuja teknologisia innovaatioita. Tavoitteena on löytää jo käytössä olevalle teknologialle uusia sovellusmahdollisuuksia julkiselta sektorilta. Yksityisen sektorin innovaatioista saataisiin julkisen sektorin innovaatioita.

Toki tavoitteena on myös aivan uusien teknologisten innovaatioiden kehittäminen ja käyttöönotto. Tavoitteena ovat geneeriset palvelut, eli samaa teknologiaa voidaan levittää ja ottaa käyttöön periaatteessa täysin toisistaan poikkeavissa palveluissa. Tällaisia yhteisiä palveluita voisivat olla esimerkiksi kansalaistili, valtuutuksen ja suostumuksen hallinta ja aikaleima. Tavoitteena on myös avointen rajapintojen määrittäminen, joka mahdollistaa eri tietojärjestelmien ja niiden tarvitsemien tietojen yhteentoimivuuden. 

Tulokset levitettävissä

KuntaFenixin keskeinen tavoite on myös eri hankkeissa ja projekteissa saavutettujen tulosten levittäminen muualle kuntakentälle ja julkiseen hallintoon.  KuntaFenix-hankkeessa määrittelyprojektit toteutetaan riittävällä pilotoinnilla. Tavoitteen varmistamiseksi keskeisessä asemassa on sisäasiainministeriössä 1.10.2006 käynnistynyt KuntaIT-yksikkö. Sen tehtävänähän on osaltaan kehittää kuntien palvelutuotannon edellytyksiä. KuntaFenix-konsortion myötä KuntaIT on saamassa hyvää ”raaka-ainetta”, jolla sen omaa toiminta-ajatusta voidaan toteuttaa.

Tekes tekee hakemusten pohjalta erilliset päätökset eri projektien käynnistämiseksi. Projektien yhteentoimivuus halutaan kuitenkin varmistaa. Se tapahtuu rahoituspäätöksillä siten, että projekteilta edellytetään yhteinen johtoryhmä, jonka tehtävänä on varmistaa tulosten yhteismitallisuus ja tehdä esityksiä tulosten levittämisestä. 

Eri toimijoiden välinen yhteistyö ja työnjako

KuntaFenixissä haetaan niin julkisen kuin yksityisenkin sektorin välistä yhteistyötä ja työnjakoa, sekä mallia saavutettujen tulosten levittämiseksi. Kaikkea ei tarvitse keksiä uudestaan, eikä samaa asiaa tarvitse tehdä moneen kertaan. Nyt toteutuvassa konsortiossa on haettu uusia malleja, ja siinä on haluttu korostaa erityisesti asiakaslähtöisyyttä sekä tulosten levitettävyyttä. Haasteita on ja on varmasti projektien kuluessakin. Mutta käsittääkseni tämä on jatkossa se tie, mitä pitää mennä. Selvää on myös, että kun toimijoita on useita, kokonaiskoordinaatio ja johto pitää olla selvästi vastuutettu. Samoin rahoitus pitää hoitaa nykyistä huomattavasti yksinkertaisemmin, jotta resursseja ei tuhlata turhaan hallinnointiin.

Kolumnin kirjoittaja Markku Nenonen toimii JUHTAn pääsihteerinä Sisäasiainministeriössä.