Pertti Hölttä: Kohti palvelu- ja käyttäjäkeskeistä sähköistä markkinaa?

Käytännössä tämä merkitsee sitä, että tieto- ja viestintäteknologia sekä siihen perustuvat palvelut integroituvat keskeiseksi osaksi tukemaan liiketoiminnan sekä yksilöiden ja yhteisöjen arkea. Samalla syntyy sähköinen markkina. Sen keskeisiä osa-alueita ovat paitsi sähköinen kauppa ja siihen liittyvät palvelut, myös digitaalisten palveluiden tuotanto ja jakelu, palvelutuotannon automatisointi ja itsepalvelu, tietointensiiviset palvelut, prosessi-innovaatiot, logistiikka ja tuotannonohjaus, myynnin tukijärjestelmät, liiketoiminnan uudet muodot ja viihde.

Kuulostaako haasteelliselta, ehkä jopa mahdottomalta? Olen itsekin tätä joutunut usein pohtimaan. Millainen voisi olla sähköistä markkinaa tukeva palveluinfrastruktuuri ja missä roolissa käyttäjä on tässä viitekehyksessä? Ketkä kehittävät sähköistä markkinaa?

Poikkitieteellistä luovaa soveltamista ja yhteistyötä

Minulla oli sattumoisin vihdoinkin aikaa perehtyä kahteen mielenkiintoiseen ja hyvin erityyppiseen tulevaisuutta ennakoivaan teokseen, joista toinen on aivan tuore ja toinen ilmestynyt jo 1998.  Kirjassaan Virtuaali-Helsinki ja kybermyyrä, Ilkka Hannula ja Risto Linturi kuvasivat lähes kymmenen vuotta sitten hauskalla ja ennakkoluulottomalla tavalla yli toista sataa ilmiötä ja palveluideaa aikajaksolla 2000 - 2020 tyyliin ”treffinapilla ratkaiset ihmissuhdeongelmasi” tai ”kiinteistöjen ohjausverkot irrotetaan julkisista verkoista järjestelmiin murtautuneiden kiusantekijöiden vuoksi.”  FinnSight 2015 - tieteen ja teknologian ja yhteiskunnan näkymät -raportin näkökulma ennakointiin on lähtökohdiltaan aivan toisenlainen. Sen tavoitteena on ollut luodata tieteen, teknologian, yhteiskunnan ja elinkeinoelämän tulevaisuuden osaamisalueita ja niiden priorisointeja. Raportissa analysoidaan kymmentä teemaa, joiden valinnassa kriteereinä on ollut kansallinen merkittävyys, osaamisperustan taso ja laajuus sekä teeman potentiaaliset sosioekonomiset vaikutukset.

Lukemani sai minut miettimään, mitä uusia tai vahvistavia näkökulmia näistä hyvin erilaisista lähtökohdista löytyisi sähköisten palveluiden kehittämiseen ja innovaatiotoimintaan?

Eräs havaintoni oli, että esimerkeissä tai teemoissa korostuivat uuden teknologian rohkea ja luova soveltaminen sekä eri osaamisalueitten yhdistäminen uusien palveluiden kehittämisessä, mutta toisaalta myös uusien teknologioiden ja palveluiden käyttöön liittyvät uhat. Kirjoituksista saattoi vetää myös sen johtopäätöksen, että uusien sähköisten palveluiden innovaatiotoiminnassa tarvitaan laajaa, avointa ja ennakkoluulotonta yhteistyötä eri toimijoiden kesken.

Dimes ja  Service Oriented Systems  -ohjelma

Mielestäni meillä Suomessa on useita hyviä yhteistyömuotoja ja -hankkeita, joiden toiminta lähtee juuri näistä periaatteista. Näin meillä on hyvät asetelmat palvelu- ja käyttäjäkeskeisen sähköisen markkinan kehittämisessä ja toteuttamisessa. Esimerkkinä voisin mainita Dimes ry:n (Digital Media Service Innovations), jossa on mukana iso joukko eri toimialojen yrityksiä, julkisia organisaatioita ja korkeakouluja.  Dimes ry:n toiminta perustuu käytännön tekemiseen sen ohjelmien sekä niihin liittyvien yhteistyöhankkeiden ja projektien kautta.

Dimesissä palvelukeskeisen sähköisen markkinan kehittämisessä keskeisessä asemassa on SOS-ohjelma (Service Oriented Systems). Sen tavoitteena on edistää liiketoiminnan prioriteetteihin ja käyttäjätarpeisiin perustuvan palvelukeskeisen infrastruktuurin kehitystä. Tavoitteeksi on asetettu, että verkostoituneille yrityksille ja organisaatioille syntyy yhteisiä ja helposti saatavilla olevia sähköisiä peruspalveluita, joilla on keskeinen osa yritysten liiketoimintaa tukevissa palveluprosesseissa. Yhteiset käytännöt ja palvelurajapinnat nopeuttavat sähköisten palveluiden ja prosessien kehittämistä ja käyttöönottoa, sekä mahdollistavat myös paremman palvelu- ja käyttökokemuksen käyttäjille. Tavoitteena on myös turvallinen palveluiden tuottaminen ja välittäminen liityntätavasta ja paikasta riippumatta.

Dimesin SOS-ohjelman näkökulmasta palvelukeskeisen sähköisen infrastruktuurin tulee siis pitää sisällään selkeästi määriteltyjä osakokonaisuuksia, joihin kuuluvat palveluiden ja sisältöjen tuotantoympäristöt, sähköiset palveluprosessit, ICT-palveluinfran tarjoamat palvelut, käyttäjäympäristöt ja käyttötilanteet päätelaitteineen ja kokonaisvaltainen näkemys sähköisen liiketoiminnan ja asioinnin turvallisuudesta.

SOS-ohjelman avainhankkeissa työstetään paraikaa viitekehystä, arkkitehtuuria ja vaatimuksia palvelu- ja käyttäjäkeskeiselle sähköiselle infrastruktuurille. Näitä hankkeita ovat

• e-business Service Infrastructure (E-BUS) -project

• Smartphone Innovation Cluster (ROOSTER)

• EU-wide Embedded System Development (Simetra: National ARTEMIS Mirror)

Hankkeet ja näistä syntyvät jatkoprojektit luovat omalta osaltaan mahdollisuuksia uusille sähköisen markkinan innovatiivisille palveluille.

- Kolumnin kirjoittaja Pertti Hölttä vastaa Elisa Oyj:n tutkimusyhteistyöstä. Dimes ry:ssä hän johtaa Service Oriented Systems -ohjelmaa.