Janne Mustonen: Mobiiliteknologian hyödyntäminen julkisella sektorilla

... Sovellukset, Softat, Midletit, Applikaatiot, Vpn, Apn, Tunnelit, Palomuurit, Mobiilivarmenne ja VeTuMa.

Siinä peruselementit julkisen sektorin mobiilipalvelujen kehittäjälle. Nämä teknologiset termit vilisevät päivittäin uutisissa ja sanomalehtien sivuilla ja saattavat aiheuttaa ärsytystä, ahdistusta, vihastusta, jopa ihastustakin.

Mainitut teknologiat tarjoavat kuitenkin lukemattoman määrän vielä oivaltamattomia mahdollisuuksia. Kun yhdistetään tarpeellinen määrä yllä mainittuja teknologioita, palvelu-tuotannosta vastaava substanssiosaaja sekä ratkaisun toteuttaja, saadaan aikaiseksi palveluprosessia tehostavia tai jopa oikaisevia innovatiivisia sovelluksia.

Pilotointia tarvitaan

Oulun kaupungilla on toteutettu käytännön pilotteja ja luotu uusia sovelluksia edellä mainittuja teknologioita hyödyntäen. Piloteissa on pyritty soveltamaan uusinta olemassa olevaa teknologiaa käytännön palvelu- tai palveluntuotanto-prosesseihin. Pilottien toteutuksessa avainroolissa ovat olleet substanssiosaajat ja teknologiaa on taivutettu määrätietoisesti heidän vaatimusten mukaan halutun tuotteen mukaiseksi. On tehty innovatiivisia sovelluksia älypuhelimille (S60/S80), käytetty RFID/NFC-teknologiaa erilaisten raportointien yksinkertaistajana ja hyödynnetty julkisen langattoman verkon mahdollisuuksia liikkuvan työntekijän työnkuvan tehostamiseksi. Moni kuitenkin saattaa kysyä, miksi ihmeessä julkinen sektori, tässä tapauksessa kaupunki, toimii näin aktiivisesti tiukassa etukenossa eikä odota valmiita tuotteita? Meillä on kuitenkin kolme hyvää syytä toimia näin.

Ensimmäisenä perusteena on Oulun kaupungin strategia. Sen mukaan meillä tulee olla parhaat palvelut vuonna 2015. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että tarjoamamme julkiset palvelut ovat saatavilla ajasta ja paikasta riippumatta mahdollisimman innovatiivisesti teknologiaa hyödyntäen. Ja nämä palvelut syntyvät vain meidän itsemme määrittämänä ja tekemänä.

Toisena perusteena on tarve palvelutuotannon tehostamiseen. Kaupungilla on 9 000 työntekijää, joista useiden liikkuvien työntekijöiden tehtäviä voidaan tehostaa mobiiliteknologiaa hyödyntäen niin palvelun tuottamisen kuin asiakas-lähtöisyydenkin kannalta.

Kolmas peruste on vahva elinkeinopoliittinen näkemys aktiivisuuden hyödyistä. Kun haastamme teknologiaa soveltavat yritykset toteuttamaan kaupunkimme työntekijöiden eli substanssiosaajien määrittelemiä tuotteita, edesautamme näiden yritysten ja tutkimuslaitosten tuotekehitystä ja markkina-asemaa. Tuloksena voi olla uusia työpaikkoja, globaaleille markkinoille soveltuvia tuotteita tai täysin uusia liiketoiminta-malleja.

"Valmiita tuotteita" vai innovatiivisia ratkaisuja

Mainitsin aikaisemmin käsitteen ”valmis tuote”. Kärjistän asiaa hieman. Julkisella sektorilla on edelleen vallalla tapa ostaa ”valmiita tuotteita”. Ja monissa tapauksissa se onkin perusteltua. On kuitenkin olemassa selkeitä tapauksia, joissa me - julkinen sektori - tilaajana emme ole osanneet vaatia omia prosessejamme tukevia järjestelmäratkaisuja, vaan olemme ostaneet sitä, mitä on ollut tarjolla. Viimeistään nyt onkin julkisen sektorin tilaajien aika sisäistää asiakkaana olemisen rooli. Meillä on mahdollisuus vaatia, millaisia ratkaisuja ja toiminnallisuuksia haluamme käyttämiltämme tuotteilta. Osa toimittajista on jo tämän ymmärtänyt ja pystynyt hyödyntämään tarpeitamme tuotekehityksessään. Osa taas ei.

Piloteissa löydämme ratkaisuja, mutta löydämme myös selviä puutteita olemassa olevissa ratkaisuissamme. Olemme törmänneet erilaisiin pullonkauloihin, joista suurin osa on itsemme aiheuttamia. Totuus, joka usein mobiilihuumassa unohtuu on se, ettei ole olemassa mobiilipalvelua, mikäli ei ole olemassa taustajärjestelmää tai web-palvelua, jonka tietoja se hyödyntää tai muuttaa. Hyvin harvoin mobiilipalvelua voidaan rakentaa täysin yksinäisenä, muusta riippumattomana kokonaisuutena.

Jos kaikki osat eivät toimi, kokonaisuus ei toimi

Seuraavassa kaksi esimerkkiä konkreettisista ongelmista, joita olemme kohdanneet piloteissamme:

Esimerkki 1: Pystymme tuottamaan ajopäiväkirjamerkintöjä RFID/NFC-teknologian avulla todella nopeasti ja yksinkertaisesti suoraan ajoneuvosta. Ongelmana on vain se, että matkalasku-prosessimme ei ole sähköinen. Eli mobiilisti tehdyt ajopäiväkirja-merkinnät päätyvät yksittäiselle web-sivulle, josta ne jatkavat matkaansa tulosteina.

Esimerkki 2: Pystymme olemaan Mobile-ip -teknologialla yhteydessä kaupungin verkkoon ja siellä oleviin tausta-järjestelmiin automaattisesti nopeinta käytettävissä olevaa tiedonsiirtonopeutta (LAN, WLAN, 3G, GPRS) hyödyntäen ilman, että yhteys kaupungin järjestelmään katkeaa kun yhteystyyppi vaihtuu automaattisesti siirryttäessä alueelta toiselle . Käytännössä emme kuitenkaan pysty käyttämään tiettyjä järjestelmiä mobiilisti 3G/GPRS -yhteydellä järjestelmien järeyden tai herkkyyden (tietoliikenneyhteyden viiveistä johtuvien tietokantayhteyksien katkeamisen) vuoksi.

Ensimmäinen esimerkki kertoo oleellisesta puutteesta organisaatiomme järjestelmissä, toinen järjestelmästä, joka ei enää vastaa tämän päivän asiakkaan tarpeiden sille asettamiin haasteisiin. Uskomme kuitenkin, että uutta teknologiaa soveltavilla pilotoinneilla olemme saaneet vauhtia myös noiden ongelmien ratkaisuun.

Kun julkinen ja yksityinen sektori pyrkii hyödyntämään mobiiliteknologiaa ja luomaan ajasta ja paikasta riippumattomia palveluita, törmätään vastaaviin ongelmiin. Tämän vuoksi erityisesti julkisen sektorin rakentaessa järjestelmä- ja sähköisen palvelun ratkaisuja, sen tulisi kyetä näkemään myös mobiilin käytettävyyden vaatimukset järjestelmäratkaisuja määriteltäessä.

Julkiset langattomat verkot liikkuvuuden ja uusien palveluiden mahdollistajana

Lopuksi muutama sana julkisista langattomista verkoista.

Yhä useamman taskussa tai salkussa on langattomia verkkoja hyödyntävä laite, mutta Wlan hotspot -alueet ovat edelleen harvassa, ja liittymiskäytänteet ovat erittäin moninaiset. Oulussa olemme päätyneet käyttäjän kannalta helpoimpaan ratkaisuun: panOulu-verkkoon pääsee sisään ilman kirjautumista. Käytäntö on todettu erittäin toimivaksi ja saanut todella positiivisen vastaanoton. Verkko palvelee paikallisia, jokapäiväisiä käyttäjiä, ja myös satunnaisen käyttäjän on helppo päästä tiedon valtatielle hoitamaan asioitaan ilman salasanojen ja vouchereitten epätoivoista metsästämistä. Tämän helpompaa langattoman verkon käyttäminen ei voi olla ja yhtään vaikeammaksi sitä ei kannata tehdä. Esteetön pääsy tiedon valtatielle onkin tietoyhteiskunnan peruselementtejä ja itsestään selvänä palveluna verrattavissa esimerkiksi tieverkostoon.

Ja kun verkko on laadukas ja konstailematon, voidaan langatonta verkkoa käyttää paitsi yksilön perusoikeuksien toteuttamiseen, niin myös seuraavanlaiseen elinkeino- ja innovatiivisuuspolitiikan toteuttamiseen.

Nokia ja Oulun Puhelin suorittavat merkittävää pilottia panOulu-verkon alueella, jossa ne hyödyntävät julkista avointa langatonta verkkoa testaamalla langatonta lähiverkkotekniikkaa hyödyntävää UMA-teknologiaa ja siihen perustuvaa Nokian puhelinmallia kaupunkialueella 50 kaupungin työntekijän keskuudessa. Toivomme, että Nokian esimerkki rohkaisee muitakin Wlan-teknologiaan perustuvia palveluja tai laitteita suunnittelevia yrityksiä testaamaan ratkaisujaan Oulussa ja yleensä Suomessa nopeasti laajenevien julkisten langattomien verkkojen hotspot -alueilla. Langattomat verkot tulevat mahdollistamaan täysin uudenlaisia palveluja ja bisnesmalleja, jotka vielä suurimmaksi osaksi ovat keksimättä. Ja mikäli ne keksitään täällä Suomessa, olemme saaneet etumatkan muihin maihin.

Riskinottokykyä ja rohkeutta peliin

Mobiiliteknologian innovatiivisessa hyödyntämisessä meillä on iso norsu syötävänä. Vanhan sananlaskun mukaan norsun syömiseen on vain yksi keino. Syödä se pieninä palasina. Kysymys on siis rohkeudesta soveltaa palvelu-  ja prosessi-kohtaisesti teknologian tuomia mahdollisuuksia jokapäiväisiin toimintoihin. Lisäksi vaaditaan riskinottokykyä ja oikeaa aitoa tahtotilaa. Uskalletaanko julkisella sektorilla muuttaa palvelu- ja toimintakulttuuria esimerkiksi yhtä suurella intensiteetillä kuin pankit ovat tehneet viimeisen kymmenen vuoden aikana?

Janne Mustonen

Kirjoittaja toimii Oulu Innovaatioympäristö -hankkeen ja SmartTouch-hankkeen projektipäällikkönä sekä hallituksen tietoyhteiskuntaohjelman 7 suurimman kaupungin mobiilityöryhmän puheenjohtajana. 

Oulu Innovaatioympäristö -hanke tukee Oulun kaupungin tietoyhteiskuntakehitystä hyödyntämällä innovatiivisesti mobiiliteknologiaa kaupungin palveluissa ja kaupungin palvelutuotantoprosesseissa. Hankkeessa toteutetaan pilotteja yhteistyössä yritysten, tutkimuslaitosten ja kaupungin hallintokuntien kanssa. Pilottien avulla pyritään myös tukemaan alueen alalla toimivien yritysten tuotekehitystoimintaa ja osaamista sekä kansainvälistä kilpailukykyä. Hankkeen rahoittaa Oulun kaupunki ja Pohjois-Pohjanmaan liitto.

SmartTouch-hanke on kolmevuotinen Eureka ITEA -projekti, johon osallistuu yli 20 toimijaa seitsemästä Euroopan maasta. Suomen konsortioon kuuluvat Buscom, Oulun kaupunki, Idesco, Nokia, Nordea, TeliaSonera, TopTunniste ja VTT, jolla on projektivastuu. Projektin ulkopuolisena rahoittajana Suomen toimijoiden osalta on TEKES. SmartTouch-hankkeessa tavoitteena on RFID/NFC-teknologiaan perustuvien koskettamalla saatavien mobiilipalvelujen kehittäminen yhteistyössä verkoston muiden toimijoiden kanssa kansainvälistä osaamista hyödyntäen. Kaupunki tarjoaa elävän pilottiympäristön ja asiakaslähtöisyyden ja saa huipputeknologiaan perustuvia palveluja kaupunkilaisten ja kaupungin työntekijöiden käyttöön. Pilottikohteita ovat mm. kulunvalvontajärjestelmä, kaupungin tarjoama yleinen informaatio, erilaisten palveluprosessien tehostaminen ja maksaminen.

Lisätietoja ITEA SmartTouch-hankkeesta osoitteesta www.smarttouch.org.