Tietoyhteiskunta-asiat vahvasti esillä Suomen EU-puheenjohtajakaudella

Hyppäsin uutena suunnittelijana tietoyhteiskuntaohjelman pyörteisiin maaliskuun lopussa ja suoraan mm. Suomen EU-puheenjohtajakauden seminaarien valmisteluihin. 

Tietoyhteiskunta on vahvasti esillä syksyn tapahtumissa. Seminaarit, konferenssit ja tapahtumat järjestetään yhteistyössä. Valtioneuvoston kanslia koordinoi ja valmistelee puheenjohtajakautta. Valtioneuvoston EU-sihteeristön vastuulle kuuluvat EU-puheenjohtajakauden sisältöasiat, ja kauden teknisistä kokousjärjestelyistä vastaa EU-puheenjohtajuussihteeristö.  

Vastuuta seminaarien järjestämisestä on kuitenkin jaettu tasaisesti ministeriöiden, Euroopan komission ja eri toimijoiden kesken. Liikenne- ja viestintäministeriö järjestää i2010 - Kohti ubiikkiyhteiskuntaa -asiantuntijaseminaarin syyskuun lopussa. Kauppa- ja teollisuusministeriö puolestaan on osavastuussa massiivisesta IST 2006 – Euroopan tietoyhteiskunnan teknologiat -konferenssista marraskuussa. Samalla marraskuun viikolla lanseerataan eurooppalainen Living Labs -verkosto. Tämä kaikki, ja monta muuta tietoyhteiskuntaan välittömästi tai välillisesti liittyvää ja vaikuttavaa tapahtumaa ja kokousta on tiedossa tulevana syksynä. Järjestelyt ovatkin jo nyt hyvässä vauhdissa, ja valmistelutahti kiihtyy mitä lähemmäs heinäkuuta tullaan.

Tavoitteena konkretiaa Lissabonin strategialle

Mikä sitten on tietoyhteiskuntaohjelman toimiston rooli tässä kaikessa? Toimisto on päävastuussa kahdesta syksyn tapahtumasta ja osallistuu lisäksi IST 2006 -tapahtumaan, jossa pääministeri jakaa Parhaat käytännöt 2006 -kilpailun palkinnot. Kaikkea ei tietoyhteiskuntaohjelman toimiston kuitenkaan tarvitse tehdä yksin, sillä tapahtumia valmistellaan tiiviissä päivittäisessä yhteistyössä mm. Euroopan komission, Helsingin Kauppakorkeakoulun The Center for Knowledge and Research (CKIR) -yksikön ja yritysten kanssa.  

Käytännössä valmistelu tarkoittaa seminaariohjelman rakentamista, puhujien kartoittamista Euroopasta, etsimistä ja löytämistä. Työ sisältää onnenhetkiä puhujien varmistuttua ja pientä hetkittäistä epätoivoa poisjäännin tultua ilmi – kuka tilalle? Työ on aikataulujen yhteensovittamista, lukuisia sähköposteja ja puhelinsoittoja päivittäin Suomen ja Euroopan yhteistyökumppaneille, ohjelmaluonnoksia, drafteja draftin perään. Jokainen lukkoon lyöty valmisteluprosessin palanen vie kuitenkin asiaa eteenpäin, ja tieto siitä tuo tunteen, että oikeaan suuntaan ollaan yhdessä määrätietoisesti menossa.

Ensimmäinen tietoyhteiskuntaohjelman toimiston ja yhteistyötahojen voimain ponnistus nähdään lokakuun lopulla järjestettävässä Verkottuva liiketoiminta ja hallinto - Konkretiaa Lissabonin strategiaan -asiantuntijaseminaarissa.  

Seminaarin tavoitteet ovat korkealla ja teemat ajankohtaisia, niin kuin pitääkin. Tietoyhteiskunta-aiheiden vahva esilläolo Suomen puheenjohtajakaudella on perusteltua, rankkasihan World Economic Forum Suomen kilpailukykyisimmäksi maaksi syksyllä 2005. Tietoyhteiskuntakehityksessä ja sen hyödyntämisessä Suomi sijoittui viiden parhaan joukkoon World Economic Forumin tämän vuoden maaliskuun ranking-listalla. Lokakuun seminaarissa käsiteltäviä asiakokonaisuuksia ovat julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyö, liiketoimintojen sähköistyminen, tuottavuuden lisääminen ja julkishallinnon tietoyhteiskuntakehitys. Seminaarissa haetaan konkretiaa Lissabonin strategiaan.

Toinen tapahtuma, jonka järjestelyihin tietoyhteiskuntaohjelman toimisto osallistuu puheenjohtajuuskaudella, on eurooppalaisen Living Labs -verkoston lanseeraus 20. marraskuuta ennen Helsinki IST 2006 -konferenssia. Verkoston tavoitteena on ottaa askel kohti uutta eurooppalaista innovaatiojärjestelmää. Hanke kytkeytyy läheisesti EU:n i2010 -tietoyhteiskuntaohjelmaan ja Esko Ahon johtaman työryhmän Hampton Court -raportin suosituksiin.  Living Labs -verkoston tavoitteena on vahvistaa Euroopan laajuisesti ihmis- ja yhteisökeskeistä tietoyhteiskuntapalveluiden, liiketoimintojen, teknologioiden, markkinoiden ja toimialojen kehittämistä. 

Reilun puolen vuoden päästä näemme kevään työn tulokset ja tiedämme paljon enemmän siitä, kuinka yhteistyössä tehdyt ohjelmaluonnokset käytännössä toteutuivat, mitä konkretiaa Lissabonin strategiaan löytyi ja miten vahvana Suomen tietoyhteiskunta näyttäytyi kokonaisuudessaan EU-puheenjohtajuuskaudella.

- Kolumnin kirjoittaja Susanna Hyvärinen toimii suunnittelijana tietoyhteiskuntaohjelman toimistossa.
Sähköposti: etunimi.sukunimi@vnk.fi

Linkit:

- i2010 -tietoyhteiskuntaohjelma 

- IST 2006 –conference

- Hampton Court -raportti