Viimeistä vuotta viedään – tiedossa toimeenpanoa ja tulevaisuuden visiointia

Viimeistä vuotta viedään

Tietoyhteiskuntaohjelman viimeinen täysi toimintavuosi on käynnistynyt – ja vauhdikkaasti. Tänään 25. tammikuuta julkistettiin KuntaIT-työryhmän loppuraportti. Työryhmän, jonka puheenjohtajana minulla on ollut ilo toimia. Työryhmän valmisteleman esityksen tavoitteena on verkostomainen, valtion ja kuntien uudenlaiseen yhteistyöhön tähtäävä toimintamalli, mikä tarkoittaa myös merkittäviä rahoituksellisia uudistuksia. KuntaIT:n tavoitteena on lisäksi tiivistää yhteistyötä tietotekniikka-alan toimijoiden kanssa.

Työryhmän esityksen mukaisesti KuntaIT-yksikkö sijoitetaan sisäasiainministeriöön, mutta se tulee tekemään tiivistä yhteistyötä niin valtion tietohallinnon uudistamishankkeen ValtIT:n kuin kuntasektorin eri toimijoiden kanssa. Loppuraportin luovutustilaisuuden puheenvuoroissa nousikin hyvin voimakkaasti esille yhteinen tahtotila, yhteistyöhalu ja valmius julkisen hallinnon tietohallinnon uudistuksiin. Tästä on hyvä jatkaa.

Sisäasiainministeriö on jo käynnistänyt KuntaIT-hankkeen valmistelun. On kuitenkin syytä muistaa, että KuntaIT on välivaihe matkalla kohti koko julkisen hallinnon tietohallinnon yhteistä toimijaa JulkIT:tä. KuntaIT:n  toimintamalli, tehtävät ja organisaatio samoin kuin etenemispolku kohti JulkIT:tä ovat luettavissa työryhmän loppuraportista http://www.vnk.fi/tiedostot/pdf/fi/99282.pdf.

Tietoyhteiskuntaohjelman ministeriryhmä kokoontui ensimmäisen kerran 5. elokuuta vuonna 2003. Jo tuossa kokouksessa korostettiin julkishallinnon tietohallinnon yhtenäistämisen merkitystä. Reilut kaksi vuotta on kulunut ja TIME-KuntaTIME-KuntaIT –putken kautta on saavutettu merkittäviä tuloksia rakenteiden uudistamisessa.

Strategiat etenevät ja EU-puheenjohtajuus lähestyy

Kansallisen tietoyhteiskuntastrategian valmistelu on myös jo vauhdissa. Strategian valmistelun pohjaksi teimme nettikyselyn muun muassa tietoyhteiskuntaneuvoston jäsenille ja asiantuntijoille. Tässä kyselyssä pyysimme vastaajia ottamaan kantaa muun muassa ”Suomi-adjektiiveihin” eli kuvaamaan, minkälaista tulevaisuuden Suomea olemme luomassa – sanottiin sitä sitten tietoyhteiskunnaksi tahi ei. Kolmen kärki oli selvä: vastaajamme haluavat luoda innovatiivisen, ihmisläheisen ja kilpailukykyisen Suomen. Ehkä nämä voisi tiivistää yhteen adjektiiviin, joka esiintyy myös tietoyhteiskuntaneuvoston tulevan raportin nimessä: elinvoimainen.

Tuo tietoyhteiskuntaneuvoston raportti, jonka pääteemana on tehokkuus ja tuottavuus, julkistetaan 7. helmikuuta. Samana päivänä starttaa myös Pääministerin parhaat käytännöt –kilpailu 2006. Ensimmäinenhän järjestettiin vuonna 2004. Olkaa kuulolla niin 7. helmikuuta kuin koko vuoden ajan, sillä tapahtumia riittää.

Valtion IT-strategia on puolestaan ehtinyt jo lausuntokierrokselle. Asian valmistelussa on tehty hyvää työtä ja strategian pohjalta päästäänkin käynnistämään ensimmäiset yhteiset IT-palvelut ja -hankkeet.

EU-puheenjohtajuuskauden alkuun on puolestaan aikaa enää reilut viisi kuukautta. Tietoyhteiskuntaneuvostossa on useissa puheenvuoroissa korostettu sitä, että suomalaisen tietoyhteiskunnan tulee näkyä vahvasti puheenjohtajakauden yhteydessä. Tähän liittyvä valmistelutyö onkin käynnissä niin suomalaista tietoyhteiskuntaa esittelevän materiaalin kuin tietoyhteiskuntaseminaarien osalta.

Suomen EU-puheenjohtajuuskaudella ensi syksynä tietoyhteiskunta tulee olemaan näyttävästi esillä. Ohjelman, Euroopan komission ja yritysten puitteissa järjestetään muun muassa yksityisen ja julkisen sektorin yhteistyöhön keskittyvä tietoyhteiskuntaseminaari. Muita syksyn EU-seminaareja ovat IST 2006 -konferenssi sekä i2010-seminaari. Lisäksi syksyllä lanseerataan EU-tasoinen Living Labs –verkosto.  

Puheenjohtajuuskautta varten tuotetaan myös paljon lähinnä englanninkielistä materiaalia. Materiaalia tuotetaan muun muassa ohjelman toimistossa, Tilastokeskuksessa ja TIEKEssä.

Kaikki hyvin tietoyhteiskunnassa vai onko?

Tietoyhteiskuntaohjelman vuotta 2005 koskeva vaikuttavuusarviointi on myös valmistunut ja se julkaistaan samassa yhteydessä kuin kaikkia politiikkaohjelmia ja hallituksen politiikkoja koskeva arviointi eli 12. huhtikuuta. Tuolloin valtioneuvosto käsittelee myös nykyisen hallituksen viimeistä strategia-asiakirjaa HSA 2006.

Lähtökohtaisesti voidaan todeta, että koko kansan tietoyhteiskunta on edennyt mittareiden valossa sangen hyvin, mutta myös panostamista ja kehittämistä vaativia asioita on noussut esille. Näitä ovat muun muassa ikääntyneiden kansalaisten ja opetushenkilöstön tietoyhteiskuntavalmiudet sekä tieto- ja viestintätekniikan hyödyntäminen palvelutuotannon – niin julkisen kuin yksityisen – tehostamisessa. Havaittujen ongelma-alueiden liittäminen osaksi kansallisen tietoyhteiskuntastrategian valmistelua onkin hyvin tärkeää.

Uusia henkilöitä tietoyhteiskuntaohjelman toimistossa

Tietoyhteiskuntaohjelman toimistossa tapahtuu myös henkilövaihdoksia. Päivi Mutanen-Pirttilä on siirtynyt tiedottajaksi valtioneuvoston viestintäyksikköön kuluvan vuoden alusta. Uuden suunnittelijan rekrytointi on paraikaa loppusuoralla. Tehtävä herätti laajaa kiinnostusta, mikä osaltaan kertoo siitä, että tietoyhteiskunta-asiat kiinnostavat ja hallituksen tietoyhteiskuntaohjelma koetaan näköalapaikkana suomalaiseen yhteiskuntaan. Haluan esittää Päiville suuren kiitoksen tehdystä työstä. Uutta suunnittelijaa odottavatkin sitten uudet kujeet. Helmikuussa aloittaa myös uusi sihteeriharjoittelijamme Heidi Sandholmin pestin päättyessä. Kiitokset myös Heidille hyvästä työpanoksesta.

***

Vuosi 2006 on tietoyhteiskuntaohjelman kannalta kaksijakoinen: toimeenpanovaihe on tiiviisti käynnissä, mutta samalla katsotaan myös tulevaisuuteen. Tehkäämme tästä kaikki yhdessä hyvä tietoyhteiskuntavuosi. Hetkeen on tartuttu – nyt pannaan hihat heilumaan.

Katrina Harjuhahto-Madetoja
Ohjelmajohtaja
Tietoyhteiskuntaohjelman toimisto