Kaukana kotoa nousevan auringon maa

Palattuani Fukuokaan pyysin Jarmo Talasrinnettä ja Jyrki Lihriä myös käymään ensimmäisen atomipommin pudottamispaikalla. Kirjoitimme "Hiroshiman porteilla" -laulun valmiiksi poikien palattua retkeltään.

KAUKANA KOTOA NOUSEVAN AURINGON MAA

Kaukana kotoa nousevan auringon maa.
Yöttömän yön lapset kaamoksen kätkeä saa.
Untako kaikki, vai totuutta vaikeampaa.
Tänään tässä elämässä nousevan auringon maa.

8.15 kellomme jos pysähtyy,
Hiroshiman porteille onnemme tää tiivistyy.
Untako kaikki, vai totuutta vaikeampaa.
Tänään tässä elämässä nousevan auringon maa.

(Lainaus Mäenpää-Lihr: Hiroshiman porteilla)


Lauantaiaamun 6.8.2005 kello 8.15 julkaisi A. Aallon rytmiorkesteri Mika Maijalan sovittaman”Hiroshiman porteilla” –singlensä. Tuolloin tuli kuluneeksi 60 vuotta Hiroshiman atomipommin räjähtämisestä.
Suomessa kappale nousi yhdeksi elokuun suosituimmista radiosoitoista. Levytys ja sen japaninkielinen tarina löytyy myös Hiroshiman atomipommimuseon kirjastosta.

Jos yksikin kuulija kellonajan 8.15. kuullessaan havahtuu muistamaan tärkeän viestin elämän kunnioittamisesta ovat lauluntekijät onnistuneet tehtävässään. Historiaa emme voi muuttaa, tulevaisuutta kyllä.

Laulun englanninkielinen versio ”Gates of Hiroshima” on ladattavissa mp3-tiedostona henkilökohtaiseen käyttöön osoitteesta: http://www.peda.net/veraja/culturalbridges/hiroshimanporteilla

60-vuotias Muumiperhe vieraili Japanin maailmannäyttelyssä

EXPO 2005 maailmannäyttely Japanin Aichissa tarjosi hyvän aitiopaikan sisältö- ja tapahtumatuotannon nykyvirtauksiin. Näyttelyalueella, jossa päivittäin saattoi vierailla yli 100 000 kävijää sai käsityksen muutoksesta, jota olemme tällä hetkellä läpikäymässä.

Erityisen tuloksellista oli toimia tuottaja-käsikirjoittajana yhteistyössä Pohjoismaiden paviljongin kanssa. Hyvin verkostoitunut, toimintakulttuurin tunteva organisaatio mahdollisti onnistuneen sisältö-ja tapahtumatuotannon. Toimivat tekniset ratkaisut helpottivat myös mantereiden välillä toimineen tuotantoryhmämme työtä.

Tampereen taidemuseon Muumilaaksosta elokuun alussa Japaniin matkustanut Muumien ystävien Muumiperhe saavutti Expossa valtaisan menestyksen. Tove Janssonin teoksiin ja muumihahmoihin perustuneiden Muumipeikko 60v -konserttien viesti ”Tulemme Suomesta” oli monille japanilaisille uusi. Yleisön ja tiedotusvälineiden hurja innostus yllätti esiintyjätkin.

Tuhansien konsertteja seuranneiden japanilaisten lisäksi tv-kanavat ja lehdet toivat viestiä 130 –miljoonaisen kansakunnan tietoisuuteen. Samaan aikaan myös Tokiossa juhlistettiin Tove Janssonin syntymäpäivää ja 60-vuotiasta Muumipeikkoa. Vaikka erilaiset muumisarjat ovat pyörineet televisiossa jo 1970-luvulta ja kirjoja on käännetty japaniksi, on meillä suomalaisilla syytä tukea kulttuurilähettiläitämme kertomalla muumien kotimaasta.
Sofia Janssonin johtama Moomin Characters on jo vuosia näyttänyt hyvää esimerkkiä meille suomalaisille luovan talouden liiketoimintamalleista. 16 vuotta Nuuskamuikkusen roolissa eri teatterilavoilla huuliharppua soittaneena, ehdotan aiheesta tuotettavaksi oppimateriaalia nuorille tuottajille.

Yhtenä maailmannäyttelyn pääteemana oli maailmanrauha. Ensimmäinen muumikirja "Muumi ja Suuri tuhotulva" ilmestyi marraskuussa 1945 sodan päätyttyä.


Lisää Muumipeikosta maailmannäyttelyssä:
http://www.nordicatexpo2005.org/object.php?obj=3f42774&base=3f42774

Vatialan koululaisten Muumipeikko 60v – lehtiverstas:
http://www2.edu.fi/svenska/tidningsfabriken/international/magazines/muumipeikko60/?str=52

Tampereen taidemuseon Muumilaakso: http://www.tampere.fi/muumi/
Moomin Characters: http://www.moomin.fi/moomin.htm

”Maailmassa ei ole mitään mukavampaa kuin viihtyminen, eikä mikään ole mukavampaa.” (Muumimamma muumipeikolle kirjassa ”Vaarallinen juhannus” )


Japanin kansallistaiteilija ja kesäpäivä Kangasalla

Suomi ja pohjoismaat ovat tulleet japanilaisille tutuiksi jo ennen muumeja. Lähes kansallistaiteilijan asemassa oleva Kaii Higashiyama ( 1908-1999) teki vaimonsa Sumin kanssa kesällä 1962 useita kuukausia kestäneen matkan pohjoismaihin.

Palattuansa Higashiyama maalasi 27 maalausta, joista tuli hyvin suosittuja. Samoin lähes klassikoksi nousi hänen matkastaan kirjoittama kirja, loistava matkakertomus ja ajankuva, jota valitettavasti ei vielä ole käännetty suomeksi.

Meitä suomalaisia varmaan kiehtoo myös tieto siitä, että mestaritaiteilijan ja hänen vaimonsa rakkaimpana muistona ja innoittajana on tuolta matkalta Kesäpäivä Kangasalla-laulu.

Tänä vuonna on Japanissa ilmestynyt Kaii Higashiyaman maailmasta kertova kirja. Kulttuurisiltoja –hanke on tuottanut siihen professori Aarre Heinon runoanalyysin pohjalta tehdyn Kesäpäivän Kangasalla - laulun japaninkielisen käännöksen. Tohtori Chinami Fukuin käännös Pirkanmaan maakuntalaulusta julkaistiin Pirkan päivänä Pirkanmaan liiton kulttuurin oppimateriaali –sivustolla: http://www.ps-media.fi/maakuntalaulu/main.php

”Kaii Higashiiyaman maailma”- kirjan mukana on myös julkaistu cd-levy, joka sisältää kangasalalaisten musiikintekijöiden lahjoittamia Kesäpäivä-tulkintoja. Topeliuksen runo ja Linsénin sävellys ovat nyt aloittaneet voittokulkunsa erityisesti keski-ikäisten japanilaisten parissa. Laulu on soinut kymmeniä tuhansia katsojia keränneissä taidenäyttelyissä ja maailmannäyttelyn päälavalla ja sen kiehtova tarina kiinnostaa Higashiyaman taiteen lukuisia ystäviä. Marraskuussa Suur-Tokion alueella avattu uusi Kaii Higashiyama –keskus kertoo taiteilijan merkityksestä japanilaisille ( Higasahiyama Kaii Memorial Hall http://www.city.ichikawa.chiba.jp/bunka/higashiyama/ ).

Perehdyttyäni työryhmäni kanssa tarkemmin Kaii Higashiyaman tuotantoon olemme havainneet hänen toimineen yhtenä tulevaisuuden kulttuurisiltojen rakentajista. Siitä kertoo myös hänen luomansa UNESCO Digital Arts Award – palkinto. http://portal.unesco.org/culture/en/ev.php-URL_ID=1698&URL_DO=DO_TOPIC&URL_SECTION=201.html


Kaii Higashiyama, kuten myös Tove Jansson olivat edelläkävijöitä, jotka maalauksillaan ja kirjoillaan helpottavat nykyihmisten ja kulttuurien kohtaamista. Molempien taiteilijoiden toisen maailmansodan aikaiset kokemukset ja jälleenrakennuksen aikaan ajoittuva tuotanto taas antavat ajattelemisen aihetta lähihistoriastamme.

Konkreettisen muistutuksen uuden aikakauden alkamisesta antaa Leo Skogströmin johtaman Kärkijoukkueen kunnianosoitus sotiemme veteraaneille. MindTrek-kilpailun voittajatyö ”Suomen sodat” kertoo uuden kerronnan keinoin tapahtumista, jotka vaikuttavat kauan historiassamme.

Nyt, kun Skype- ja Messenger-maailmat avaavat uusia näkymiä eri kulttuurien kohtaamiselle on tärkeää löytää niitä kulttuurisiltoja, joilla rakennetaan maailmanrauhaa. Hyvänä apuna Japanin ja Suomen yhteistyölle on Japanissa toimiva Suomen - Japanin Instituutti.

Heikki Mäenpää
erikoissuunnittelija
ABC-IT Monimediatuottaja
Kangasalan Sivistyskeskus

Vuoden viimeisen kolumnin myötä toivotamme kaikille rauhallista joulua ja onnea uudelle vuodelle 2006.