Oppimisen verkosto tulevaisuuden innovaatioyhteiskunnan tukena

Verkoston toimintaa kuvaavia keskeisiä sanoja ovat monimuotoisuus, vuorovaikutteisuus ja yhteisöllisyys. Tällaista kokonaisuutta on pohdittu ja hahmoteltu tietoyhteiskuntaohjelman koulutus, tutkimus ja tuotekehitys
-jaostossa. Koulutusta ja oppimista on käsitelty ansiokkaasti eri näkökulmista myös monissa viimeaikaisissa selvityksissä ja kannanotoissa, joiden yleisviestinä tuntuu olevan se, että Suomi voi menestyä osaamisella, luovuudella, rohkeilla valinnoilla ja yhteistyöllä. Haaste on, miten osaaminen jalostetaan innovaatioiksi ja liiketoiminnaksi. Ehkä olemmekin siirtymässä tietoyhteiskunnasta innovaatioyhteiskuntaan. 

Voimien kokoamiselle tarvetta

Koulutukseen, tutkimukseen ja tuotekehitykseen liittyvä oppimisen, opetuksen ja yhdessä tekemisen verkosto on jossain muodossa tietenkin jo olemassa ja se koskettaa meitä kaikkia koulutuksen eri tasoilla ja työelämässä.  Voimien kokoamiselle ja yhteistyön vahvistamiselle on kuitenkin tarvetta. Nyt yhteistyö ja kehitys on liian hajanaista ja synergiaetuja ei riittävästi hyödynnetä.

Tarvitaan kokonaisuutta koskeva innostava visio ja strategia. Keskeinen haaste on kokonaisuuden johtaminen ja yhteisten tavoitteiden määrittely. Tulevaisuudessa strategisen ajattelun ja johtamisen vahvistamista selvästi tarvitaan, jotta koulutuksen, tutkimuksen ja tuotekehityksen kokonaisuus toimisi mahdollisimman hyvin.

Tulevaisuuden osaamistarpeita tarkasteltaessa korostuu tieto- ja viestintäteknologian viisaan hyödyntämisen merkitys. Tarvitaan laaja-alaista ja monipuolista osaamisten kokonaisuutta, jossa tekniikkaan yhdistyy luovalla tavalla tieto, taito ja tunne. Tarvetta on, että osaamistarpeita pystyttäisiin ennakoimaan entistä paremmin.

Huippututkimuksen kärkiä ja kansainvälistä yhteistyötä

Koska Suomessa tuotetaan vain alle prosentti maailman uudesta tiedosta, meidän on oltava hyviä oppimaan ja soveltamaan muulla tuotettua tietoa. Jotta pääsisimme mukaan parhaisiin yhteistyöverkostoihin, meillä täytyy olla myös jotain annettavaa.

Suomelle tärkeillä aloilla tarvitaan varmasti lisää huippututkimusta ja näiden alojen tutkijoiden kansainvälistä yhteistyötä. Huippuosaaminen pelkästään ei tietenkään riitä, vaan tarvitaan myös laaja-alaisuutta, osaamisen levittämistä ja käyttöönottamista. Koko innovaatiojärjestelmän on oltava kunnossa. Myös käytännön osaamista tarvitaan. Sekä kansallisessa että ulkomaisessa tutkimuksessa tuotettu uusi osaaminen ja teknologia on pystyttävä ottamaan tehokkaasti käyttöön koulutuksella ja oppimista tukemalla eri tasoilla ja työelämässä.

Tieto- ja viestintäteknologia mahdollistajana

Tieto- ja viestintäteknologia on merkittävänä verkoston toiminnan mahdollistajana. Verkoston tukena on erilaisia avoimeen innovaatiomalliin perustuvia tietojärjestelmiä ja tietopankkeja. Esimerkkinä voisi olla yhteinen oppimateriaalipankki, jossa on koko ajan uudistuvia oppimisaihioita.

Koulutuksen, tutkimuksen ja tuotekehityksen tuottavuutta voidaan kehittää merkittävästi uusilla toimintatavoilla ja hyödyntämällä tieto- ja viestintäteknologian mahdollisuudet. Tarvitaan myös pedagogisia innovaatioita. Tuottavuuden lisäksi kehityksen lähtökohtana on oltava laatu, eri osapuolten tarpeet ja kansainvälisyys.

Laaja-alaista yhteistyötä tarvitaan

Tarvitaan ilman muuta hyvin toimivaa yhteistyötä yksityisen sektorin, koulutus- ja tutkimusorganisaatioiden sekä hallinnon välillä. Käytännössä yhteistyö vaatii verkostoja eri tasoilla. Oleellisesti kysymys on henkilöverkostoista, joissa on mukana esimerkiksi osaamiskeskittymissä, yliopistoissa, ammattikorkeakouluissa ja yrityksissä työskenteleviä oppimisesta, opettamisesta ja yhdessä tekemisestä kiinnostuneita henkilöitä. Tulevaisuudessa osaamiskeskittymät voisivat olla vahvassa roolissa verkoston solmuina.

Oppimisen ja opettamisen verkostoon voisi liittyä kuka tahansa ja verkosto palvelisi myös koko aikuiskoulutuskenttää. Näin esimerkiksi yliopistoissa luotua tietoa voitaisiin levittää aktiivisesti kaikkien käyttöön. Työpaikan koulutus voisi siirtyä entistä enemmän työn ohessa oppimiseen.

Haasteena on uusien teknologioiden ja toimintatapojen kehittäminen toimiviksi käytännön sovellutuksiksi sekä luovan työskentelyn, oppimisen ja jokapäiväisen elämän tuiksi. Tässä tarjoutuu yrityksille uusia kansainvälisen liiketoiminnan mahdollisuuksia oppimisen ja koulutuksen tuotteistamisessa ja kaupallistamisessa kansainvälisesti oppimateriaaliksi, oppimisaihioiksi, verkkotyökaluiksi ja tietopankeiksi.

Toimenpideohjelma ja kärkihankkeita

Tulevaisuus syntyy tekemällä. Selvityksiä, raportteja ja kannanottoja on paljon, nyt tarvitaan käytännön toimia ja yhteistyötä. Ehkä tietoyhteiskuntaohjelman yhteydessä voitaisiin organisoida ja laittaa alulle tässä hahmoteltu oppimisen verkosto ja toimenpideohjelma. Keskeistä on toimeenpanon varmistaminen ja innostuksen aikaansaaminen. Samassa yhteydessä voitaisiin ehkä toteuttaa myös muutamia kärkihankkeita, joissa aiheina voisivat olla vaikkapa muutoksen johtaminen, avoin oppimateriaalin ympäristö, tulevaisuuden oppiminen ja opettaminen, koko maan laajuinen verkkokoulu, mobiili oppiminen, yritysten osaamisen kehittäminen ja yhteinen opintotietopalvelu.  

Myös viestintää, muutokseen sitouttamista ja asenteisiin vaikuttamista tarvitaan. On luotava oppimisen, luovuuden ja yhteistyön kulttuuri, jossa oppiminen, opettaminen ja yhdessä tekeminen on trendikästä.  Kaikki ovat hyvän ikäisiä oppijia ja opettajia.

Eero Silvennoinen
Tekesin teknologiajohtaja
Tietoyhteiskuntaneuvoston koulutus, tutkimus ja tuotekehitys
-jaoston puheenjohtaja

Kotu-jaoston kolumni on tietoyhteiskuntaneuvoston jaostojen kolumnisarjan viimeinen osa. Seuraavassa kolumnissa joulukuussa mennään sisällöntuotannon ja Japaninkin kiehtovaan maailmaan.