Veikko Syyrakki: Vauhtia sähköiseen asiointiin

Vertailukohtana on esim. pankkiala, jossa  on menestyksekkäästi helpotettu asiointia sähköisin välinein. Toki julkiselta puoleltakin löytyy hyviä esimerkkejä yksittäisistä palveluista. Kehitystyötä on tehty ja  rahaa on kulunut, mutta nykymenolla tavoitteet etääntyvät hyvistäkin saavutuksista huolimatta.

KuntaTIME-työryhmä otti julkishallinnon tieto- ja viestintätekniikan tulevaisuuden linjauksissaan varsin selkeän kannan. Vihdoinkin  tunnustettiin tosiasia, että julkisen sektorin tietohallinnon yleinen kehittäminen ja mm. asiakaskuntaan suuntautuva sähköisten palveluiden luominen  on kansallinen  jättiurakka. Riittävän päätösvallan omaava , päämäärätietoinen johto tarvitsee käyttöönsä kaikki saatavissa olevat voimavarat, niin henkiset kuin taloudellisetkin, menestyksen takaamiseksi. 

Kunnallinen puoli saattaa vierastaa valtion harvinaisen voimakasta johtajan ja vetäjän roolia. Kannattaa kuitenkin jättää höpinät demokratiavajeesta ja läheisyysperiaatteesta ja koota mahdollisimman iskukykyinen, kunnalliset tarpeet tunteva asiantuntijajoukko kuntaperäisin varoin heti KuntaIT:n muodostusvaiheessa. Asiat näyttävät etenevän vinhaa  vauhtia eikä jarrutteluun tai vitkasteluun ole mitään syytä, Lähihistoria on osoittanut, että  vain muutamat suuret kaupungit  pystyvät omaehtoiseen kehittämiseen ja nekin ehkä liian hitaalla aikataululla. Kun ilmasto valtion puolella on suotuisa, tulee kuntapuolen koota rivinsä yhteistyön vauhdittamiseksi.

KuntaIT tulee nähdä vain välivaiheena ja varmistaa alusta pitäen saumaton yhteistyö ValtIT:n kanssa. Meillä ei kerta kaikkiaan ole aikaa  turhiin eturistiriitoihin ja päällekkäiseen työhön. Lopullisen JulkIT:n synnyttämisen tielle ei pidä kasata uusia esteitä erisuuntaisella kehityksellä. Tehtävä on haasteellinen sellaisenaankin.

Maamme puolitoistavuosisataa sellaisenaan toimineen kuntarakenteen vanheneminen ja valtion ”painostustoimenpiteet” johtavat todennäköisesti ja toivottavasti ainakin kunnallisten arkipäivän toimintojen rakenteelliseen uudistukseen. Voimakas kehitys sähköisissä palveluissa tukee kunnallisten rakenteiden muutosvaihetta ja on suorastaan välttämätön mahdollisten laajempien kuntayksiköiden palveluiden tarjonnassa. Palvelujen ”sähköistäminen” ei sinällään pyyhi entisiä peruskuntia pois kartalta. Tässä mielessä pelko on turhaa. Sähköisten palvelujen rakentaminen on  sellaisten perustojen luomista, missä korostuu asiakaslähtöisyys ja yhteistoiminta.. Asiakkaan  elämäntilanteista lähteviä integroituja verkkopalveluja ei pidemmälläkään ajalla pystytä luomaan, jos perusrakenteet poikkeavat toisistaan.

Kuntalainen, asukas tai kansalainen eli tavis eri näkökulmiltaan tuskin  sähköisiä palveluita käyttäessään  paljonkaan välittää siitä, kuka mahdollistaa teknisesti  palvelun tai vielä vähemmän piittaa tekniikan omistajan ”persoonasta”. Kysymyksessä on työväline, joka ei tunnusta puolueväriä tai ole sen paremmin urbaani kuin maalainenkaan. Valtio sopii vallan hyvin merkittävien osien tilaajaksi ja omistajaksi, kunhan kuntapuolta halutaan kuulla ja sillä on kykyä antaa kehityspanoksensa.

Kun yhteiseen hiileen lähdetään puhaltamaan ja. perusrekisterit sekä muutkin tietojärjestelmissä olevat tiedot saadaan lopultakin tehokkaaseen käyttöön, kannattaa kunnallisella puolella muistaa ja muistuttaa, että monien tietojen keräämiseen ovat kunnat osallistuneet merkittävin panoksin. Eli yhteistä kansallisomaisuutta siinä vain käytetään yhteiseksi ( kansalaisten ) hyväksi. Tietojärjestelmissä tarvittavien tietojen  ylläpidon laadukas turvaaminen  on luonteva ja tärkeä osa yhteistä tietohallintostrategiaa.

KuntaTIME-työryhmä käsittelee rahoitusta varsin vähän. Valtion budjettirahoitukseen nojaudutaan terävimmän johdon osalta. kuitenkin kaikkien talkoissa mukana olevien tulisi myös rahoitusmielessä kantaa kortensa kekoon. Näin sitoutettaisiin osapuolet  todella hankkeisiin ja mahdollistettaisiin parhaan asiantuntemuksen ostaminen myös julkisen hallinnon yksiköistä. Kuntapuolen, varsinkin suurien kaupunkien tulisi tuntea hanke niin omakseen, ettei hajanaisuutta luovia kilpailevia hankkeita synny. Pahinta hankkeen kannalta olisi osaajien ”vuotaminen” kilpaileviin hakkeisiin. Siihen ei Suomen kokoisella maalla ole varaa!

(Kilpailuttaminen nykyisin hankinnoissa jo Eu- direktiivienkin takia näyttelee merkittävää roolia.) Kun koko maan julkinen sektori ”paketoidaan” yhteen, herää luonnollisesti kysymys kilpailuelementeistä. Kysymys voi olla kiperä, mutta tuskin ylipääsemätön. Lisäksi kannatta muistaa, ettei kilpailutus ole itsetarkoitus, vaan keino päästä hyvään tulokseen.

Agendalla on kansallinen hanke kuten työryhmä asian ilmaisee. Suoraviivainen eteneminen on elintärkeää. Kaikkia sivupolkuja ei voida tutkia eikä päätöksiä siirtää eteenpäin. Ratkaisujen on oltava laadukkaita, mutta ei välttämättä parhaita mahdollisia, jos esim. aikataulut eivät sitä salli. Johtavalla ministeriryhmällä on ”diktaattorin” valtuudet, mutta myös vastuu tuloksista. Veto-oikeutta ei kaivatakaan, kunhan itsevaltiaat toimivat valistuneella tavalla.

Veikko Syyrakki
Julkishallinnon sähköinen asiointi -jaoston puheenjohtaja

Tietoyhteiskuntaneuvoston jaostojen kolumnisarjaa jatkaa sosiaali- ja terveydenhuollon jaoston puheenvuoro 1.11.2005.