Olli-Pekka Heinonen: Rahoitusmallien erot monipuolistavat suomalaisen tv-tarjonnan

Suomessa alusta alkaen toiminut yksityisen ja julkisen tv-palvelun rakenne on saamassa uusia muotoja. Digitaalisuuden mahdollistama kanavatarjonnan moninkertaistuminen on ensimmäistä kertaa Suomessa nostamassa kaupallisen tarjonnan määrällisesti päätarjonnaksi. Puhe tv-ohjelmiston viihteellistymisestä on totta, koska kasvavassa kaupallisessa tarjonnassa viihteen osuus on vahva.

Digitaalisuus on tuonut myös maksu-tv-kanavat ensimmäistä kertaa laajemmin suomalaisten ulottuville. Yleistyvä sponsorointi ja ”product placement” myös monipuolistavat tv:n rahoitusvirtoja. Aikasiirretty katselu, helppo tallentaminen, uudet palvelumuodot ja vuorovaikutteisuus laajentavat käsitystämme tv:stä. Tv-jakelu tietokoneisiin ja kännyköihin puolestaan tuo perinteistä tv:tä uusiin käyttötilanteisiin ja –tarpeisiin.

Nämä muutokset synnyttävät tarpeen asemoida ja perustella julkisen palvelun television olemassaolo uudelleen. Taajuuksien rajallisuus ja muun tarjonnan puute ei enää oikeuta mitään. Mediamaiseman muutoksessa on kuitenkin tekijöitä, jotka tekevät entistä tärkeämmäksi julkisen palvelun olemassaolon.

Mediatoimialan omistusrakenteiden muutosten keskellä on tärkeää, että meillä on kansallinen, rahoituksellisesti ja taloudellisesti riippumaton sähköisen median yhtiö, jonka itsenäisyyteen suomalaiset voivat luottaa. Yleisradion rahoitusmalli antaa mahdollisuuden käyttää rahaa ohjelmien tekemiseen, eikä päinvastoin ohjelmia rahan tekemiseen. Rahoitusmalli takaa laadun, siihen tarvittavan riskinoton ja monipuolisuuden ohjelmistoja tehtäessä.

Tv-maksuun perustuva järjestelmä ei ole maksu-tv, jossa asiakas maksaa vain haluamastaan tarjonnasta. Tv-maksu perustuu ajatukseen kansalaisuudesta, jokaisen suomalaisen tarpeisiin synnytettävästä ohjelmatarjonnasta. Riippumatta iästä, taloudellisesta kulutuskyvystä, asuinpaikasta tai kielestä, Yleisradion tehtävä on palvella suomalaisia. Haasteena on, että jokainen suomalainen löytää kokonaistarjonnan joukosta itseään palvelevia sisältöjä, ja ymmärtää myös muita suomalaisia palvelevien ohjelmien arvon.

Yleisradiolla on kansallinen kulttuuritehtävä. Vastaamme siitä, että syntyy uutta audiovisuaalista tuotantoa, joka ilmaisee suomalaisuutta ja ottaa asemansa kansainvälisten formaattien rinnalla. On arvo sinänsä, että niin tärkeällä medialla kuin tv:llä edistetään taloudellisten arvojen lisäksi yhteiskunnan sosiaalisia, yhteisöllisyyttä tukevia, demokratian toteutumista edistäviä ja kulttuurisia arvoja. Häiritsemme joltain osin kaupallisia markkinoita, mutta synnyttämämme muun arvon on oltava suurempi kuin markkinoiden häirinnästä aiheutuva haitta. Uskon, että jos Yleisradiota ei olisi tehtäväänsä hoitamassa, se tänä päivänä perustettaisiin.

Perustelut Yleisradion ja tv-maksun idealle ovat siis olemassa. Sen jälkeen kysymys on siitä, kykeneekö Yleisradio yhtiönä täyttämään perustelujen mukaiset odotukset. Se edellyttää ohjelmistoissa näkyvää lisäarvoa, erottuvuutta suhteessa kaupalliseen tarjontaan ja rahoitusmallin luomien mahdollisuuksien hyödyntämistä. YLEn on oltava myös mahdollisimman tehokas käyttäessään tv-maksun maksajien luottamusta. 

Olli-Pekka Heinonen
televisiotoiminnan johtaja
YLE, Televisiotoimiala
tietoyhteiskuntaneuvoston jäsen