Tapio Varis: E-oppimisen Suomi maailmalla

Suomesta haluttaisiin ideoita ja mallia. Meillä ei kuitenkaan ole kaikkia valmiuksia houkutella tärkeitä yhteistyötahoja työskentelemään Suomessa.

Kuten komissaari Viviane Reding ja suomalaiset päättäjät ovat todenneet, olemme Euroopassa yhä enemmän jäämässä jälkeen Lissabonin strategian tavoitteista. Strategia tulisi nyt alkaa uudestaan jaottaa informaatio- ja kommunikaatioteknologia tavoitteiden uudeksi "lippulaivaksi". Reding korosti erityisesti euroopalaisen "informaatiotilan" merkitystä ja avoimen, digitaalisen palvelutalouden merkitystä. Komissio kohdistaakin huomionsa nyt e-oppimisen yhteiskunnan edistämiseen. Siinäkin suomalaisista haetaan mallia.

Vaikka Suomessa tietoyhteiskuntavalmiudet ja lukutaidot olisivat kunnossa, Euroopan kangertelu hidastaa kehitystä myös meillä. Nyt olisi yliopistojen aika luoda visioitaan uudesta, e-oppimisen yhteiskunnasta.

Euroopassa tutkimus- ja kehitystyöhön ei investoida riittävästi

Oxfordin yliopiston kansleri, EU:n ulkoasioista aikaisemmin vastannut komissaari lordi Chris Patten arvioi, että korkeakoulutus Euroopassa on hirvittävässä sekasotkussa. Euroopan 3300 yliopistoon ei investoida riittävästi eikä tutkimus- ja kehitystyöhön yleensäkään verrattuna esimerkiksi Yhdysvaltoihin.

Vaikka Pohjoismaat ovat Pattenin mielestä muuhun Eurooppaan verrattuna onnistuneet hyvinkin, Euroopassa on neljä ratkaisua vaativaa perusongelmaa: demografia, laajentuminen, teknologia, ja globalisaatio. Tavoitteena on esimerkiksi Eurooppalaisen tutkimuskeskuksen kehittäminen, sekä eurooppalaisten yliopistojen yhteistyön tehostaminen.  Yleiseurooppalaista urakehitystä tuetaan ja yritysmaailmaa halutaan mukaan yliopistojen maailmaan.

Suomessa pyritään yliopistojen kansainvälistysstrategiaa tukemaan nyt 20 miljoonan euron lisäavustuksella. Korkeinta osaamista ei kuitenkaan osteta maailmalta samalla tavalla kuin urheilujoukkueen huippupelaajia. Jo kielellisistä syistä korkeakoululaitos ei Suomessa ole samalla tavalla valmis kansainvälisyyteen kuin esimerkiksi Sveitsissä.

Suomessa on hyvät teknologiset valmiudet, rauhallinen ilmapiiri ja mielenkiintoinen luontokin verrattuna moniin muihin maihin. Näkökulmamme globalisoituvaan maailmaan on kuitenkin aika ahdas tai uhoava. Meiltä puuttuu vielä aidosti monikulttuurisen yhteiskunnan herkkyys ja luovuus. 

Katalonian yliopistoon mennään tutkimaan Suomea

Brasilialaisvaltuuskunnan vierailun suunnitellut, osavaltionsa tiedeministerinäkin toiminut sosiologian professori sanoi siirtyvänsä vuodeksi Barcelonaan Katalonian avoimen yliopiston tutkijaksi, kun siellä Manuel Castells tuntee Suomenkin.

Samassa yliopistossa toimii myös oman globaalin e-oppimisen Unesco-professuurini rinnakkaisoppituoli. Se perustettiin meidän mallimme mukaisesti, mutta näyttävämmin. Kun meillä sopimus Unescon kanssa allekirjoitettiin postissa, matkusti Katalonian rehtori henkilökohtaisesti Pariisiin allekirjoittamaan sopimusta, jota Unescon pääjohtaja näyttävästi lainaili kansainvälisissä suurtapahtumissa.

Katalonian avoin yliopisto, joka on Euroopan tunnetuin virtuaaliyliopisto, esiintyy nyt kaikilla foorumeilla alan johtavana keskuksena Euroopassa. Sinne siis mennään maailmalta tutkimaan Suomeakin, vaikka vaihtoehto voisi olla työskentely suomalaisessa yliopistossa. Hyviä ihmisiä täytyy hakea ja houkutella – satunnaiset tulijat eivät meitä auta.

Kehitys Brasiliassa, Venäjällä, Intiassa ja Kiinassa vaikuttaa myös Suomen hyvinvointiin. Lisäksi älyllinen vuorovaikutus tällaisten maiden kanssa syventää ymmärrystä itsestämme eurooppalaisena maana.

Tapio Varis

Kirjoittaja on mediakasvatuksen professori ja globaalin e-oppimisen Unesco-professori Tampereen yliopistossa