|
|
Etusivu >
Ajankohtaista
>
Kolumnit
>
Ritva-Sini Merilampi: Mediakasvatuksella kehitetään kansalaistaitoja
Ritva-Sini Merilampi: Mediakasvatuksella kehitetään kansalaistaitoja![]() Vastaukset elävät aikansa, kysymykset tulevat yhä uudestaan. Niin myös mediakasvatuksessa: kysymys "minän ja maailman" välisen suhteen luomisesta on aina ajankohtainen. Millaisista elementeistä tietoyhteiskunnan kansalaisuus koostuu; miten olla ja elää tietoyhteiskunnassa? Olisiko mediakasvatuksella siinä jokin rooli?
Mediakasvatusta voidaan lähestyä monenlaisin näkökulmin ja äänenpainoin. Sen toteuttamistavat vaihtelevat taidekasvatuksellisista lähtökohdista tietotekniikan opettamiseen; tietokoneen ajokortista elokuvakasvatukseen ja kaikkea siltä väliltä. Oletettavasti kuitenkin kaikkien yhteisenä näkemyksellisenä tavoitteena on kehittää kansalaistaitoja, jotka nostavat elämisen laatua tietoyhteiskunnassa. Tarvitaan yhteistä tahtoa kehittää ja edistää mediakasvatusta. Yhteinen tahto näkyy hyvin esimerkiksi tietoyhteiskuntaohjelman ja kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelman mediakasvatusseminaarissa annetussa mediakasvatusjulkilausumassa, jonka takana ovat niin opettajat, tutkijat kuin itse mediatkin. Enemmän kuin toivottavaa onkin, että kansalaisten tietoyhteiskunnalliset oikeudet ja mahdollisuudet otetaan kaikilla tasoilla vakavasti. Kyseisessä torstaina 21. lokakuuta pidetyssä seminaarissa koolle kutsutut asiantuntijat luonnostelivat hanketta, jolla kohennettaisiin mediakasvatuksen asemaa perusopetuksessa, mediakasvatuksen oppimateriaaleja, alan tutkimusta sekä kirjastojen ja koulujen yhteistyötä. Toivon, että tietoyhteiskuntaohjelman sekä kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelman ohjelmajohtajat vievät hanke-ehdotuksen ministeriryhmiinsä punnittavaksi poliittisen päätöksen saamiseksi hankkeen aloittamisesta. Opettajille lisää mediakasvatustaitojaMediakasvatuksella on Suomessa jo yli kolmen vuosikymmenen perinteet, mutta sen toteutus on kovin kirjavaa eri puolilla maata. Tosin uusiin perusopetuksen ja lukion opetussuunnitelmiin on otettu mukaan mediataidot ja mediaosaamisen tavoitteet. Kuitenkin kirjoitetusta opetussuunnitelmasta on pitkä matka elettyyn ja koettuun opetukseen eli siihen, kuinka vakavasti kunnat ja koulut suhtautuvat kansallisiin linjauksiin. Ratkaisevaksi tekijäksi nousee tietysti opettajien kompetenssi, heidän oma suhteensa mediaan ja sitä kautta mediakasvatukseen. Opettajankoulutuksen, sekä perus- että täydennyskoulutuksen, tarve tällä alueella on ilmeinen. Suomi on kansainvälisesti profiloitunut hyvänä mediakasvatusmaana. Jo 1970-luvulla syntyi Unescolle suomalainen opetussuunnitelmamalli joukkotiedotuskasvatuksesta, jonka henkistä perintöä mediakasvatus nyt kantaa. Tällä erää Suomi on johtavana maana esimerkiksi EU-hankkeessa, jonka keskeinen tehtävä on medialukutaidon ja mediakirjoitustaidon tutkimuksen kehittäminen. Monia muita sekä pohjoismaisia että kansainvälisiä yhteyksiä on solmittu ja solmitaan. Suomi ei toimi mediakulttuurisessa eikä mediaekologisessa tyhjiössä, vaan on yhä riippuvaisempi kansainvälisestä mediasta ja medioiden maailmasta. Näin mediakasvatuksestakin tulee yhä pohjoismaisempaa, eurooppalaisempaa ja kansainvälisempää toimintaa. Ritva-Sini Merilampi |
| Tietoa sivustosta | Tietoyhteiskuntaohjelma, sivu päivitetty 5.9.2005 |
|