Kari Kujanen: Sähköinen oikeusprosessi ja digitaalinen oikeussali

Sähköinen asiointi oikeudenkäynneissä aloitettiin jo vuonna 1993 käräjäoikeusuudistuksen ja siviiliasioiden oikeudenkäyntisäännösten uusimisen yhteydessä. Oikeudenkäyntimenettelyä varten säädettiin erityislaki, jonka perusteella oikeuskäynti voitiin panna vireille sähköisellä viestillä, jollainen saattoi olla fax, sähköposti tai haastehakemuksen tiedot sisältävä tiedosto tuomioistuinten tietojärjestelmään.   Uudistusta suunniteltaessa lukumääräisesti merkittävin asiaryhmä tuomioistuimissa lainhuuto- ja kiinnitysasioiden ohella olivat velkomisasiat, joita käsiteltiin joko maksamismääräysmenettelyssä tai normaaleissa oikeudenkäynneissä. Sähköisen asioinnin kannalta merkittävää oli, etteivät uudet menettelysäännökset edellyttäneet, että hakemukseen tulisi liittää alkuperäisiä kirjallisia todisteita ja  että  oikeudenkäymiskaari ei velvoittanut allekirjoittamaan hakemuksia. Näin ollen asiakkaat, jotka yleensä edustivat suuria perintätoimistoja, pankkeja tai muita vastaavia saatavan perintää hoitavia yrityksiä, saattoivat siirtää omista tietojärjestelmistään haastehakemuksen tiedot tuomioistuinten tietojärjestelmään. Hakemuksien vastaottoa varten rakennettiin keskitetty vastaanottojärjestelmä ja oikeusministeriö huolehti hakemuksien jakelun yksittäisille tuomioistuimille.

Vuoteen 1995 mennessä sähköisten hakemusten määrä oli jo noin puolet kaikista vastaavista hakemuksista ja on jo muutaman viime vuoden ajan  pysytellyt noin 65 – 70 %:ssa   saatavien perintään liittyvistä haastehakemuksista.

Oikeudenkäyntimenettelyä koskevat säännökset rikosasioissa uudistettiin myös 1990 luvun loppupuolella. Tällöin rakennettiin viranomaisten välille yhteydet ja tiedot rikosasiassa siirtyvät poliisilta syyttäjille ja vastaavasti syyttäjältä tuomioistuimelle. Tuomioistuin vastaavasti on jo vuodesta 1986 alkaen välittänyt tiedot ratkaisustaan sähköisesti täytäntöönpanoa varten vankeus- ja sakkorangaistuksen täytäntöönpanoon sekä useille muille viranomaisille kuten tieliikenneasioissa ajokorttirekisteriin.

Oikeusministeriön strategian  mukaisesti oikeusongelmiin tulisi saada ratkaisu joutuisammin, monipuolisemmin ja edullisemmin. Eräänä keinona nähdään erilaisten sähköisten asiakaspalvelujen kehittäminen.

Tietoyhteiskuntaohjelman puitteissa on ministeriön strategian mukaisesti jatkettu sähköisen oikeusprosessin kehittämistä. Tuomioistuimille on 1990 luvun lopulla rakennettu virastosähköpostijärjestelmä automaattisine vastaanottokuittauksineen. Sähköpostin luotettavuutta ja tietoturvaa asiointivälineenä on parannettu luomalla keskeisille asiakasryhmille mahdollisuus rakentaa turvattu yhteys sähköpostiin. Vuoden 2004 kesällä avattiin turvallinen yhteys oikeuslaitoksen ja asianajajien sähköpostijärjestelmän välille ja valmiudet ovat olemassa vastaavien yhteyksien rakentamista varten muillekin, jotka haluavat asioida sähköpostilla turvallisesti.

Oikeuslaitoksen palvelusivustoilla (www.oikeus.fi) on jo useita vuosi ollut asiointiohjeita, yhteystietoja  ja lomakkeita saatavilla. Tätä palvelua yhteistyössä lomake.fi-palvelun (www.lomake.fi) kanssa parhaillaan kehitetään.  Tavoitteena on vuorovaikutteisen asioinnin lisääminen. Seuraavien vuosien keskeinen hankesalkku liittyykin  nimenomaan asiakkaan tunnistamiseen ja perusjärjestelmien päälle rakennettavien palvelujen suunnittelemiseen ja toteuttamiseen.

Yhteistyö poliisin, syyttäjien, tuomioistuinten sekä täytäntöönpanoviranomaisten kesken on keskeisessä asemessa sähköisen oikeusprosessin kehittämisessä. Yhteisessä ns. rikosketjuryhmässä  ja sille raportoivassa tietohallinnon POOL-ryhmässä  käsitellään hankesalkkua, joka pitää sisällään muun muassa viranomaisten yhteisen käyttöoikeushallinnan kehittämisen, sakotusmenettelyssä tarvittavan tiedon siirtämisen viranomaisten välillä automaattisesti sekä  poliisin ja oikeuslaitoksen toiminnassaan tarvitseman tiedon välityksen.  Oikeusprosessissa tarvittava tieto on yleensä arkaluontoista henkilötietoja.  Poliisin ja oikeuslaitoksen henkilötietoja koskevia säännöksiä ollaan myös tässä yhteydessä tarkistamassa.

Oikeuskäyntimenettelyn tehostamiseen liittyy tietoyhteiskuntaohjelmaan sisältyvä digitaali- ja videotekniikan käyttö oikeussalissa tapahtuvassa oikeudenkäynnissä. Asianosasten ja ennen kaikkea todistajien lausumat tallennetaan jo nyt eräissä tuomioistuimissa digitaalisessa muodossa verkossa oleville palvelimille, josta ne voidaan haluttaessa välittää asianosaisille sähköisessä muodossa.  Videotekniikkaa asennetaan kuluvan syksyn aikana pääkaupunkiseudun käräjäoikeuksiin, erääseen vankilaan sekä Tallinnan kaupunkioikeuteen. Tavoitteena on ensin saada kokemuksia oikeuskäynnin viemisestä läpi tekniikkaa hyödyntäen ja seuraavina vuosia jatkaa järjestelmän levittämistä koko valtakunnan alueelle. Kyseisellä hankkeella pyritään useisiin tavoitteisiin. Muutoksenhakemista voidaan tehostaa, kun paremmin voidaan muutoksenhakutuomioistuimessa perehtyä alioikeuden aineistoon, oikeuskäynnin kustannuksissa voidaan säästää, kun todistajien tai asianosaisten matkustusta ja vankien kuljetusta voidaan vähentää.  Oikeudenkäynnin  turvallisuutta voidaan parantaa, kun vaarallisena pidetyt vangit voidaan kuulla vankilasta käsin.

Kari Kujanen
tietohallintojohtaja
oikeusministeriö