Pääministeri Matti Vanhanen Tietoyhteiskuntaohjelman päätösseminaarissa

Arvoisat tietoyhteiskuntaohjelman päätösseminaarin osanottajat,

On mukava nähdä teitä tietoyhteiskuntavaikuttajia ja tietoyhteiskunnan kehittäjiä näin runsaslukuisesti paikalla.

Hallituksen tietoyhteiskuntaohjelman työ on päättymässä. Takana on kolmen ja puolen vuoden aktiivinen työrupeama suomalaisen tietoyhteiskunta-kehityksen edistämiseksi.

Poikkihallinnolliset politiikkaohjelmat ovat olleet tämän hallituksen uusi työskentelymuoto, jolla on vahvistettu ministeriörajat ylittävää yhteistyötä hallituksen piirissä. Omat kokemukseni hallituksen tietoyhteiskuntaohjelmasta ovat varsin myönteiset. Minusta ohjelmalla on voitu hyvin tehostaa hallinnonalarajat ylittävää valmistelua.

Politiikkaohjelman ministeriryhmässä ja neuvostossa on voitu syventyä tietoyhteiskuntakehitykseen liittyviin kysymyksiin perusteellisesti ja ajan kanssa. Ohjelman ministeriryhmä on toiminut hyvin aktiivisesti ja kokoontunut lähes 30 kertaa kuluneella hallituskaudella.

Arvoisat kuulijat,

Työssämme on ollut mukana satoja asiantuntijoita. Hyvää ja tiivistä yhteistyötä on tehty myös ohjelman työtä tukeneessa tietoyhteiskuntaneuvostossa ja sen seitsemässä jaostossa.

Ohjelman aikana asioita ei ole valmisteltu pelkästään virkamiestyönä kabineteissa, vaan niistä on keskusteltu avoimesti yhteiskunnan eri toimijoiden kanssa. Näin valmisteltiin muun muassa kolmas kansallinen tietoyhteiskuntastrategia. Strategia, jossa tavoittelemme uudistuvaa, ihmisläheistä ja kilpailukykyistä Suomea. Toivon, että seuraava hallitus hyväksyy valtioneuvoston periaatepäätöksen, jolla linjataan tämän strategian toimeenpanoa.

Mielestäni tietoyhteiskunta-asioissa avoin valmistelu ja tiedottaminen ovat jatkossakin menestymisen ehdoton edellytys. Tietoyhteiskuntakehitystä ei voida edistää pelkästään hallinnollisilla päätöksillä, vaan merkittävä osa työstä tehdään yrityksissä, virastoissa ja kuntasektorilla - unohtamatta kansalaisyhteiskunnan panosta.

Hyvät kuulijat,

Ohjelman tuloksista haluaisin nostaa esille erityisesti konsernijohtamismallin tuomisen valtion tietohallintoon, valtion ja kuntien yhteistyön lisäämisen tietoyhteiskunta-asioissa sekä terveydenhuollossa tapahtuneen merkittävän kehityksen. Politiikkaohjelma on antanut vahvan selkänojan isoillekin uudistuksille. Ohjelmaa johtavassa ministeriryhmässä syntyi tahtotila muuttaa kehityksen suuntaa hajautetuista ja kalliista järjestelmistä kohti keskitetympiä ja tehokkaampia palveluita.

Yhteentoimivat ja soveltuvin osin yhteiset tietojärjestelmät ja tietorakenteet toimivat myös kunta- ja palvelurakenne -uudistuksen perustana ja ovat sille välttämätön edellytys.

Hyvät kuulijat,

Suomi on maailmanlaajuisesti tunnustettu tietoyhteiskunta ja monilla tietoyhteiskunnan osa-alueilla kehityksen edelläkävijä ja aktiivinen kansainvälinen toimija. Asemamme säilyttäminen ja edelleen kehittäminen vaatii tulevaisuudessakin kaikkien yhteiskuntamme toimijoiden panosta.

Kaiken kaikkiaan tietoyhteiskuntakehitys on edennyt positiivisesti hallituskaudella. Laajakaistayhteyksiä on jo noin 1,5 miljoonaa, kun hallituskauden alussa niitä oli noin 300.000. Suomalaisista 84 % käyttää internetiä, verkkokauppa on kasvanut voimakkaasti ja sähköisessä liiketoiminnassa olemme Euroopan huippua. Myös kansalaisten luottamus ja halukkuus käyttää sähköisiä palveluita on selkeästi kasvanut. Esimerkiksi asiointia verkkopankissa pitää turvallisena yli 90 prosenttia suomalaisista.

Hyvät seminaarin osanottajat,

Tietoyhteiskunnan kehittäminen on nähtävä ajallisesti jatkuvana prosessina, jossa aika ajoin tarvitaan tilannearvioita sekä uusien näkemysten ja strategisten linjausten esittämistä. Vuoden 2006 aikana valmisteltiinkin kolmas kansallinen tietoyhteiskuntastrategia vuosille 2007–2015.Olemme strategiassa määritelleet kansallisen vision ja tahtotilan sille, millaisen tietoyhteiskunnan haluamme Suomesta luoda. Strategia on osaltaan laadittu tukemaan Suomi-ilmiön syntymistä eli Suomen uudistumista kansainvälisesti vetovoimaiseksi, ihmisläheiseksi ja kilpailukykyiseksi osaamis- ja palveluyhteiskunnaksi.

Kiristyneen globaalin kilpailun aikana meidän on pystyttävä teknologiaa tehokkaasti hyödyntämällä kehittämään osaamistamme ja luovuuttamme sekä uudistamaan rohkeasti toimintamallejamme ja rakenteitamme tulevaisuuden haasteisiin vastaamiseksi.

Tuoreessa strategiassa ovat keskeisessä asemassa palvelusektorin uudistaminen, innovaatiojärjestelmän kehittäminen ja työelämäkysymykset.

Asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi strategiatyössä määriteltiin seuraavalle hallituskaudelle kahdeksan kärkihanketta, joilla Suomi-ilmiö voidaan synnyttää. Esitettyjä kärkihankkeita ovat muun muassa:

• julkishallinnon palvelurakenteiden uudistaminen asiakas- ja prosessilähtöisesti
• elinikäisen oppimisen edellytysten varmistaminen
• työelämän pelisääntöjen uudistaminen sekä esimiestyön kehittäminen
• innovaatiojärjestelmän uudistaminen
• tekijänoikeusjärjestelmän jatkokehittäminen
• pk-sektorin yritysten liiketoiminnan sähköistymisen edistämisen sekä
• kansainvälinen vaikuttaminen

Strategian visiona on hyvä elämä tietoyhteiskunnassa. Olen hyvin tyytyväinen tähän visioon, joka nostaa ihmisen ja hänen tarpeensa tietoyhteiskuntakehityksen keskiöön. Teknologia on hyvä renki, mutta huono isäntä.

Hyvät kuulijat,

Hallituksen tietoyhteiskuntaohjelman puolesta haluan kiittää kaikkia ohjelman toteuttamiseen osallistuneita. Yhdistämällä kansalliset voimavaramme olemme saaneet aikaan merkittäviä tuloksia.

Haluan myös kannustaa yhteiskunnan kaikkia toimijoita viemään kansallisen tietoyhteiskuntastrategian käytäntöön. Tietoyhteiskunta ei tullut valmiiksi tällä hallituskaudella, mutta haasteet ja painopisteet ovat muuttuneet.

Vielä kerran lämpimästi kiitoksia teille kaikille, jotka olitte mukana rakentamassa koko kansan tietoyhteiskuntaa.