Julkisen ja yksityisen sektorin palvelutuotantoyhteistyöhön tarvitaan politiikkalinjauksia

Keväällä 2006 valtiovarainministeriön, kauppa- ja teollisuusministeriön ja Kilpailuviraston yhteinen työryhmä esitti 15 toimenpidettä yksityisen toiminnan edellytysten parantamiseksi julkisessa palvelutuotannossa. Julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyön kehittymiseen vaikuttavat keskeisesti lainsäädännössä ja palvelutuotannon strategioissa tehdyt linjaukset. Työryhmä onkin tarkentanut ja täydentänyt aiempia poliittisia linjauksia vaativia ehdotuksiaan. Työryhmä luovutti 14.3.2007 ehdotuksensa toiselle valtiovarainministeri Ulla-Maj Wideroosille.

Työryhmä ehdottaa, että palvelurakenteiden uudistamista voitaisiin tukea Kansallisen tietoyhteiskuntastrategian 2007 - 2015 ehdottaman palvelurakenneohjelman puitteissa kokoamalla rakenneuudistusfoorumi, jossa julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin asiantuntijat käsittelisivät yhdessä keskeisiä palvelutuotannon tehostamiskeinoja. Foorumissa käsiteltäisiin esimerkiksi palvelu-, tuote-, prosessi- ja teknologiainnovaatioita sekä kilpailun vaikutuksia palvelutuotantoon.

Palvelujen järjestämisestä vastaavilta julkisen sektorin organisaatioilta tulisi edellyttää linjauksia siitä, miten palvelut tuotetaan. Palvelustrategioilla varmistettaisiin se, että julkisesti rahoitettujen palvelujen tarjonta vastaa kysyntää niin, että samalla saavutetaan asiakkaan ja veronmaksajan kannalta paras mahdollinen hinta-laatu -suhde.

Asiantuntija-, tausta- ja tukipalveluihin tulisi työryhmän mukaan soveltaa tieto- ja viestintätekniikkaa tehokkaasti. Kun samanaikaisesti uudistetaan toimintamalleja ja rakenteita, voidaan vapauttaa työpanosta inhimillistä vuorovaikutusta edellyttäviin palveluihin. Myös markkinaohjausta, kuten liikelaitostamista, yhtiöittämistä, tilaaja-tuottajamallia ja asiakkaan tekemää palveluntuottajan valintaa, tulisi käyttää tuotteistettavissa ja hinnoiteltavissa olevissa palveluissa.

Työryhmä ehdottaa palvelusetelin käyttöä koskevan puitelain säätämistä palvelusetelin nykyistä laaja-alaisemman käytön edistämiseksi ja asiakkaan/kuluttajan valintamahdollisuuksien lisäämiseksi. Eri hallinnonalojen lainsäädännössä voidaan tarvittaessa antaa yksityiskohtaisempia säännöksiä palvelusetelin käytöstä, kuten asiakasmaksuista ja asiakkaan omavastuuosuudesta. Opetustoimessa palvelusetelin käyttöä voitaisiin kokeilla esim. aikuiskoulutuksessa ja sen perusteella arvioida hyötyjä ja haittoja.

Työryhmän mukaan tulo-, kunnallis-, arvonlisä- sekä kiinteistöverojärjestelmien tulisi olla neutraaleja oikeushenkilömuodon suhteen. Julkisen sektorin maksullisen palvelutoiminnan ja liikelaitosten sekä osin myös kolmannen sektorin elinkeinotoiminnan verotus on merkittävästi lievempää kuin vastaavien yksityisten toimijoiden verotus. Työryhmä ehdottaakin tarvittavien toimenpiteiden valmistelun aloittamista verojärjestelmien muuttamiseksi neutraaleiksi.

Asiakkaiden oikeusturvaa koskevat periaatteet ja palvelutuotannon käynnistämisen edellytykset tulisi myös harmonisoida. Tämä koskee esimerkiksi yksityisen sektorin toiminnan käynnistämisen ja markkinoille tulon vaatimia lupa- ja valvontamenettelyjä, joilla pyritään varmistamaan palvelujen laatu ja asiakkaan/kuluttajan oikeusturva. Vastaavat menettelyt eivät koske julkisia palvelujen tuottajia.

Kolmannen sektorin rooli on merkittävä verkottuvassa palvelutuotannossa. Siksi työryhmä ehdottaa, että asetetaan asiantuntijaryhmä selkiyttämään kolmannen sektorin roolia ja asemaa hyvinvointiyhteiskunnassa ottaen huomioon kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelmassa tehty työ.

Yksityisten palvelujen kysyntä- ja tarjonta- sekä hankintaosaamisen kehittämiseksi voitaisiin käynnistää 2 - 3 laaja-alaista esimerkiksi maakunnallista kokeilua, joiden tavoitteena olisi sekä palvelujen tuotantotoiminnan että kysyntää edistävien mallien ja käytäntöjen kehittäminen.

Työryhmä ehdottaa myös innovaatiopankin rakentamista sekä  t&k-toiminnan arvioinnin, tuotteistamisen ja markkinointiosaamisen kehittämistä sekä sektorihallinnon ohjaustoiminnan ja koulutuksen parantamista. Tämä nopeuttaisi palvelutuotannon tehostamista koskevien innovaatioiden käyttöönottoa huomattavasti.

Lisätietoja:

Työryhmän puheenjohtaja, hallitusneuvos Miliza Vasiljeff, puh. (09) 160 33220
Neuvotteleva virkamies Raili Mäkitalo, puh. (09) 160 34869

Työryhmän jatkomuistio (14.3.2007) ja valtiovarainministeriön työryhmämuistio 7/2006