"Pyrimme virittämään jo nyt maailman parhaimpiin lukeutuvan Suomen julkisen yrityspalvelujärjestelmän entistä parempaan iskuun lähivuosina", lupaa kauppa- ja teollisuusministeriön kansliapäällikkö Erkki Virtanen.
"Tulevaisuudessa paljolti internet-pohjaiseen vuorovaikutukseen perustuvaa palvelua kuvaa hipaisuperiaate. Heti ensimmäisen kontaktin perusteella laaja järjestelmä virittyy palvelemaan asiakasta parhaalla mahdollisella tavalla."
Virtanen kertoo näkemyksistään Yritys-Suomi-portaalissa, joka kokoaa yhteen yrityksille tarjolla olevat julkiset palvelut.
Verkostotalouden palvelujärjestelmään
Päällekkäinen ja monimutkainen julkinen yrityspalvelujärjestelmä toimii nykyisin eri puolilla maata yhteensä 1 200 palvelupisteessä, missä tehdään noin 4 500 henkilötyövuotta. Tarjolla on noin 200 erilaista palvelua ja tuotetta.
Julkisen tarjonnan lisäksi markkinaehtoisella yrityspalvelusektorilla toimii 27 000 yritystä, joissa työskentelee noin 120 000 henkilöä.
Julkisen yrityspalvelujärjestelmän uudistuksen keskeisenä johtotähtenä on organisaatiolähtöisen palvelumekanismin korvaaminen verkostotalouden ajan palvelujärjestelmällä.
Yrityssetelijärjestelmä puolestaan verkottaa julkiset toimijat entistä tiiviimmin markkinalähtöiseen yrityspalvelutuotantoon. Yrityssetelien tarpeen arvioivat seudullisten yrityspalvelujen, kasvuyrityspalvelujen ja innovaatiopalvelujen ammattilaiset, asiakasvastaavat, jotka tekevät päätöksen myös setelin myöntämisestä. Asiakas valitsee hyväksytyistä palvelujen tuottajista sopivimman. Yrityssetelin käyttö edellyttää pääsääntöisesti omarahoitusosuutta.
Viisi eri palvelukokonaisuutta
Julkisten yrityspalvelujen kokonaisuudistuksen taustalla on valtioneuvoston periaatepäätös valtakunnallisen, verkostona toimivan Yritys-Suomi palvelujärjestelmän perustamisesta vuoteen 2008 mennessä.
Julkisissa yrityspalveluissa otetaan käyttöön eri organisaatioiden yhteinen tuotenimi, brandi, joka on Yritys-Suomi. Asiakkaiden käytössä on viisi palvelukokonaisuutta:
Yritys-Suomi-verkkopalvelu (www.yrityssuomi.fi), jota kehitetään nykyiseltä pohjalta kaikki yrityspalvelut kattavaksi ja vuorovaikutteiseksi yrityspalvelukokonaisuudeksi.
Digitaalisella ohjausjärjestelmällä varustetun puhelinpalvelun (Contact Center) kautta asiakkaat saavat nopeat vastaukset akuutteihin ongelmiin ja yhteystiedot asianomaiseen asiantuntijatahoon.
Seudullisen yrityspalvelun keskeisiä toimijoita ovat kunnalliset ja seudulliset elinkeinotoimijat, TE-keskukset, Finnvera Oyj, työvoimatoimistot, uusyrityskeskukset ja ProAgria maaseutukeskukset.
Kasvuyrityspalvelun yhteydessä yritykselle nimetään tarvittaessa kasvupalvelutiimi. Kasvuyrityspalvelu tarjotaan Finnvera Oyj:n, Finpron, TE-keskusten ja Tekesin yhteistyönä. Mukaan kytketään asteittain muita organisaatioita.
Innovaatiopalvelujen verkostosta asiakas saa yhteyden kaikkiin innovaatiopalveluja tuottaviin organisaatioihin. Keskeisiä toimijoita ovat TE-keskusten lisäksi teknologiakeskukset, osaamiskeskukset, yliopistot ja ammattikorkeakoulut, tutkimuslaitokset sekä Finnvera Oyj, Keksintösäätiö, Finpro ja riskisijoittajat.
Maailman parhaita yrityspalvelujärjestelmiä
Erkki Virtanen muistuttaa, että jo nykyisellään Suomen julkinen yrityspalvelujärjestelmä kuuluu maailman parhaimmistoon. Noin neljännes kaikista pk-yrityksistä käyttää järjestelmän palveluja.
"Yrityspalvelujen laatua TE-keskuksissa mitanneessa asiakastyytyväisyyskyselyssä saatiin arvosanaksi kahdeksan. Nyt halutaan hioa hyvää systeemiä entistä parempaan iskuun."
Yrityspalvelujen kehittämiselle antavat pontta myös juuri saadut tilastot, joiden mukaan Suomeen perustettiin viime vuonna ennätysmäärä uusia yrityksiä. Yritysten määrän ja liikevaihdon kasvun lisäksi pyritään parantamaan kansainvälistä kilpailukykyä. Tuottavuutta nostetaan myös päällekkäisiä työvaiheita karsimalla, erilaisten toimipisteiden vähentymisellä sekä sähköisten palvelujen kehittämisellä.
"Aiemmin puhuttiin yhden luukun periaatteesta; uusi palvelujärjestelmä toimii paremminkin hipaisuperiaatteella. Kun asiakas koskettaa yhtäkin organisaation rajapintaa netissä, puhelinpalvelussa tai muussa palveluyksikössä, koko järjestelmä virittyy palvelemaan yrittäjää parhaalla mahdollisella tavalla. Tämä toimii kuin liiketunnistimella varustettu pihavalo, joka kytkee pienestä hipaisusta kaikki valot päälle."
"Vuoden alusta voimaan tullut laki yrityspalvelujen asiakastietojärjestelmästä parantaa entisestään mahdollisuuksia virittää järjestelmä reaaliaikaiseen palveluun."
Rahoituksesta puuttuu pari miljoonaa
Julkisten yrityspalvelujen kokonaisuudistuksen valtakunnallisen johtoryhmän puheenjohtajana toimiva kansliapäällikkö Erkki Virtanen sanoo, että nyt suunnitteilla olevat hankkeet ovat suoraa jatkokehittelyä viitisen vuotta sitten käynnistyneeseen prosessiin, jossa mukana olevat organisaatiot puhaltavat yhteen hiileen.
"Kalliin netti- ja puhelinpalvelujärjestelmän käynnistäminen ei valitettavasti onnistu mukana olevien organisaatioiden normaalirahoituksen puitteissa. Haimme tuottavuushankkeen nimissä kahden miljoonan euron vuotuisrahoitusta valtion budjetista, mutta sitä ei valitettavasti ole myönnetty."
"Olisi vahinko, jos koko hanke rampautuu rahoituksen vuoksi. Samalla myös seudullisten yrityspalvelujen, kasvuyrityspalvelun ja innovaatiopalvelujen kehittäminen heikentyisi. Seuraavaksi uudistushankkeen rahoitusta punnitaan huhti- toukokuussa uuden hallituksen työpöydillä."
Linkki alkuperäisartikkeliin:
- www.yrityssuomi.fi
Tulosta | Sivun ylälaitaan